torstai 28. toukokuuta 2009

Väliin henkilökohtaista, osa LXXXIX

Kävin tiistaina parturoitavana.

Tahtoisin kuluttaa aikaa sen kuvaamiseen, millaista on kun saa kahden kuukauden aikana kasvaneen pehkon pois päästään, mutta koska aika on kortilla näin iltavuoro-viikolla, vain lopputulos:

Kuvitelkaa että olette viettämässä tyttökavereiden kesken iloista kesäpäivää, kun yhtäkkiä viereenne ilmestyy kuutiomitoiltaan bodattua jääkaappia muistuttava, hyvin tiukkaan uniformuun pukeutunut mieshenkilö. Hän kysyy teitä nimellä, ja sitten kertoo että teillä on maksamattomia sakkoja.

Sanotte jotain tyyliin "mutta eihän minulla voi olla maksamattomia laskuja! Mitä minä muka olen jättänyt maksamatta?"

Uniformupukuinen mieshenkilö sanoo "olette minulle tanssin velkaa", heittää takin päältään, repäisee t-paitansa pois, ja alkaa tanssimaan teitä vasten ja kaikki ystävänne kirkuvat onnesta ja huutelevat "hyvää syntymäpäivää!"

Se tyyppi, joka katsoo viereisestä pöydästä kateellisena ja miettii itsekseen "hmph, miksei mulle koskaan satu tollasta?", kantaa päässään samanlaista kampausta kuin mikä minulla on nyt.

Mutta siltikin, kun katson tukkaani peilistä, on kuin vanha ystävä olisi palannut kotiin.

lauantai 23. toukokuuta 2009

Väliin henkilökohtaista, osa LXXXVIII

Miksi kaikki kiva tapahtuu kerralla, mutta pahat asiat tuntuvat tulevan jonotuslippu kauniisti kädessä?

Tälle viikonlopulle olisi ollut kolme eri tapahtumaa, joista piti valita yksi. Saatte ensin arvailla mihin niistä osallistun:

A) Kemin Sarjakuvapäivät

Jos olette koskaan halunneet kokea miltä maailma näyttää vuonna 20 jälkeen III maailmansodan, tervetuloa Kemiin.

Jos olette koskaan halunneet kokea miltä maailma näyttää vuonna 10 jälkeen III maailmansodan, menkää sinne sarjakuvapäivien aikaan.

Jos olette koskaan halunneet kokea miltä III maailmansota näyttää, menkää sarjakuva-fanien juhliin Kemin Sarjakuvapäivillä.

B) Shiatsu-hieronnan peruskurssi

Koska ilmainen viina ja rahantarjoaminen saa sinut vain tiettyyn pisteeseen.

C) Lähisukulaisen häät

Jos joku on ihmetellyt, miksi en ole pitkään aikaan puhunut yllättävän paljon tukanleikkuustani ainakin väitetysti heteroksi, niin syy on tuossa. Minulle tehtiin hyvin selväksi että parturikampaajalla ei käydä ennen häitä, sillä "tuollaisen tukan kanssa siellä ei näyttäydytä".

Mikä on hyvin ymmärrettävää, sillä tunnettuahan on, että usein kun keskustelu siirtyy häihin, ohitamme parilla sivulauseella morsiamen ja sulhasen ja alamme ruotia millainen fleda häävierailla oli.

Minun tapauksessani tosin takana saattoi olla pelko, että keskustelu saattaisi mennä näin:
- ...ja olihan se morsian nätti.
- Niin, mutta näitkö sen veljen tukan?
- Yyhy, niin, ihan selvästi...tieätsää...
- Sehän ei ole kuulema koskaan seurustellut...
- No eiköhän se syykin ole selvä kun sillä on tuollainen tukka!
:tyttömäistä kikatusta:

Noh, eiköhän kaikille tullut selväksi jo että se on C.
Ihan siis varoituksen sanana: olen liikenteessä puku päällä. Tuo näky on huomattavasti Frankensteinin hirviömäisempi kuin annan tässä ymmärtää.

Mutta ei hätää: yritän ajoittaa poistumiseni hääjuhlista siten, etten erotu joukosta mitenkään.

torstai 21. toukokuuta 2009

Katsaus ihmiskunnan suomenkielisten Google-hakukoneen käyttäjien tilasta, osa V

Tämä on vanha tarina. Kerran työaikana tapahtui näin.

Oli vietetty pitkä päivä paiskien töitä, ja työntekijät olivat saavuttaneet pisteen, jossa eivät enää kyenneet tekemään mitään ilman kahvia.

Seuraava vuoro oli aloittamassa töitä, ja tiiminjohtaja komensi työntekijät tauolle. Kun kahvit oli kaadettu, ne jotka jaksoivat vielä puhua, jäivät juttelemaan tupakkakoppiin.

Mutta yksi työntekijä meni työpisteelleen, ja otti esille netistä listan blogiin tulleiden hakusanoista. Tiiminjohtaja huomasi sivuston ja sanoi: Työntekijä 3827/A! Yhtiön hyväksymätön sivusto pois!

Kahvitauon jälkeen työntekijää pyydettiin menemään esimiehen puhutteluun.

Esimies sanoi: perustelkaa tekonne, tai muuten rankaisen teitä kovemmin kuin ketään koskaan mahdollisesta tietoturvarikkomuksesta!

Työntekijä vastasi: herra johtaja, olen paiskinut töitä kuin hullu koko viikon. En polta, eikä minulla ole luettavaa sähköpostissani, mutta toivon että ymmärrätte vilpittömän selvitykseni.

Näin sanoen työntekijä aloitti kertomuksensa.


1. mielenkiinnotonta (pysynyt paikoillaan)
Katsokaan, kun näen että "mielenkiinnotonta" on pysynyt paikoillaan ykkösenä, tiedän että ihmisiä eniten kiinnostaa se mikä ei ole kiinnostavaa.

2. venäläinen kansansatu (uusi)

Kun näen että kakkossijalle on noussut uutena "venäläinen kansansatu", muistan että länsimaissa tarinat aina alkavat "olipa kerran..." ja Venäjällä "kerran tulee olemaan...".

3. fake korpi (noussut kolme sijaa)

Kun näen että joku on hakenut väärennettyjä korpia blogistani, tajuan että oikeastaan minä en olekaan niin säälittävä.

4. kiira korpi fake pictures (pysynyt paikoillaan)
Kun näen että joku edelliseen ryhmään kuuluvista henkilöistä on viisastunut ja tajunnut että väärennettyjä kuvia tietystä henkilöstä löytyy huomattavasti helpommin jos käyttää kyseisen henkilön koko nimeä, uskoni siihen että ihmiskunnassa on jos ei nyt toivoa, niin ainakin oppimiskykyä, vahvistuu.

5. (SENSUROITU)
Kun näen tällaisia hakutermejä, ajattelen kahta asiaa: että maailmassa on sellaista ihmissaastaa, joka pitäisi lukita pois kunnes näkevät tekojensa vääryyden. Lisäksi ajattelen että mitä helskuttia Google oikein ajattelee liittäessään minut tällaiseen hakutermiin, jota en koskaan kirjoittaisi blogiini, ja häpeän heitä.

6. aasin kuvia (uusi)
Kun näen tämän hakutermin, se saa minut muistelemaan
Jacque Ferronia.

Hän jäi kiinni Ranskassa vuonna 1750 naispuoliseen aasiin sekaantumisesta. Sekä Ferron että aasi tuomittiin kuolemaan hirttämällä, mutta kaikki kyläläiset puolustivat aasia. He kaikki allekirjoittivat vetoomuksen, jossa kerrottiin kuinka "niinä neljänä vuotena kun olemme tunteneet aasin, hän osoittanut olevansa siveä ja hyväkäytöksinen sekä kotona ja muualla ja ei ole koskaan aiheuttanut minkäänlaista turhaa huomiota".

Aasi säästettiin, Ferron hirtettiin. En voi olla miettimättä miten olisi käynyt jos jo tuolloin olisi ollut internet.

7. alaston kuva aasia (noussut kolme sijaa)
Kun näen tämän, muistan että internetin sisällöstä vain 12% on pornoa, joten liekö ihme jos sen etsijät ohjataan blogiin, jossa kaikkia pannaan halvalla, mutta vain kuvaannollisesti.

8. alastonkuva (uusi)
Kun näen tämän hakusanan, muistan kuinka media muokkaa nuorten naisten minäkuvaa ja pakottaa heidät osallistumaan Suomen uusi huippumalli-, Malliksi päivässä- ja Miss Suomi-kisoihin.

9. alkoholi kaavaa (uusi)
Kun näen että joku hakee "alkoholi kaavaa", se saa minut yrittämään paremmin pitämään kiinni edes jonkinsortin oikeinkirjoitusopista.

10. dialogeja (uusi)
Kun näen tämän hakusanan, muistan mikä on maailmassa vaikeinta: ihmisten välinen kommunikaatio.

Kun lasken yhteen listan numerot saan luvuksi 55, yhtä monta kuin on työntäyteistä minuuttia tunnissa miinus vessakäynnit ja kahvinhaku.

Katsoessani kuinka monta hakutermeistä liittyi enemmän tai vähemmän seksiin, saan luvun 5, eli yhtä monta kuin on normaalia työpäivää viikossa.

Kuten huomaatte herra johtaja, hakusanalista on minulle filosofinen oppikirja, geopoliittisen tilanteen maailmanopas, itsetunnon kohottaja, uskonluoja, muistuttaja siitä miksi minun pitää olla yksi hyviksistä, menneistä tyhmyyksistä varoittaja, halpojen vitsien lähde, mediakriittinen teos, oikeinkirjoitukseen kehottava ystävä, ihmissuhdeopas ja työkalenteri.

Rakkaat lukijat, tämä kirjoitus ei nyt ihan välttämättä ole totta.

lauantai 16. toukokuuta 2009

Aamu alkaa A:lla

(Kiitokset Mitch Hedbergille, jonka haudalla en ole edes arvollinen tanssimaan hitaasti)

Paljastan teille nyt yhden salaisuuden blogimerkintöjen kirjoitustekniikastani.

Aloitukset ovat minulle ongelmallisia, kuten myös loppu, kaikki siinä välissä ja sivut (kyynärpäätila on minulle hyvin tärkeä asia).

Olenkin ikuisesti kiitollinen internetin blogilistoille, jotka ovat opettaneet minulle että rytmityksellä, loogisuudella, syvällisillä henkilöhahmoilla, tai edes lahjakkuudella ei ole mitään tekemistä sillä lukevatko ihmiset sinua.
Tärkeintä on se miten aloitat, ja miltä ne ensimmäiset lauseet näyttävät blogisi esittelyssä, sillä ne saavat lukijat koukkuun.

Siksi kiinnitän erityistä huomiota aloituksiin.

Lukemanne aloitukset eivät ole yleensä niitä joilla aloitin. Tekniikkani on kirjoittaa aloitus, sitten katsoa sitä kriittisellä silmällä (se on yleensä vasen), ja jos en ole tyytyväinen kirjoittamaani, otan aloituksesta sanat pois ja vaihdan ne toisiin sanoihin. Tärkeintä kuitenkin on että perimmäinen ajatus pysyy samana.

Ajattelin kuitenkin nyt raottaa hiukan salaperäisyyden verhoa ja esitellä joitain aloituksiani, sekä näyttää mitä niistä sitten lopulta tuli.

Alkuperäinen:

Ne tietävät että minä tiedän että ne tietävät minun tietävän. Siksi minun täytyy kertoa teille, olkoonkin että teitä vapaita ihmisiä on vain muutama....voi ei, enää kaksi!
Kertokaa se eteenpäin kaikille tutuillenne kun vielä on aikaa! Maailman täytyy tietää totuus Varjohallituksen salaisesta suunnitelmasta ja miten se voidaan vielä pysäyttää!

Muutoksen jälkeen:

Minulla olisi ehdotus.
Mitä jos luottokorttien salaisen pin-koodin sijaan meillä olisikin salaiset kädenpuristukset? Ajatelkaas nyt: ei enää turhien numeroiden muistamista päässänne, vaan painaisitte vain mieleenne oman salaisen kädenpuristuksenne.

Eikö se toisi muuten niin kylmään kaupankäyntiin oman inhimillisen tuntuman?
Tietenkin voitte vastustaa sitä sanomalla että entäs kauppojen kassahenkilökunnat, mutta tässä piileekin nerokkuus: jokaiselle kassalle määrättäisiin omat henkilökohtaiset asiakkaat, joiden salaiset kädenpuristukset kassahenkilökunta sitten opettelisi.

Alkuperäinen:

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat.
Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint occaecat cupidatat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum.


Muutoksen jälkeen:

Viime vuoden tilastojen mukaan suomalaiset joivat eniten maailmassa kahvia. Lisäksi olemme ykkösiä Pisa-tutkimuksessa, jossa vertaillaan koululaisten suorituksia.

Tyypilliseen suomalaiseen tyyliin tuloksia on vain ihasteltu, eikä kukaan ole miettinyt tärkeämpää asiaa, eli miten nämä saavutetut sijat voidaan säilyttää.

Siksi minulla onkin ehdotus: meidän tulee perustaa uusi huippu-yliopisto, jossa harjoitellaan vain kahvinjuomista ja katsellaan paljon tv:tä, sillä O.C. ja Gossip Girl ovat oikeasti sekä motivoijat lukemisen opiskeluun ja mitä eniten Suomessa luetaan.

Luonnollinen sijoituspaikka tälle uudelle tiedon keitaalle olisi jo hajasijoitus-periaatteen mukaisesti Kupittaa, jonne perustettava opinahjo voitaisiin nimetä Kupinottola & Katsomo.

Alkuperäinen:

- No mut-ta hei Kal-le Kaa-li-ma-to!
- Ei mut-ta huo-men-ta-päi-vää Ee-tu E-ta-na!
- Mi-ten si-nun päi-vä-si on al-ka-nut?
- Kii-tos ky-sy-mäs-tä, oi-kein hyv-in, o-len ot-ta-nut a-si-at hi-taa-sti, en-tä-pä mi-ten si-nun aa-mu-si?
- En ol-lut a-ikai-sen lin-nun nap-paa-ma ma-to, jo-ten oi-ke-in hy-vin kii-tos ky-sy-mäs-tä!

Muutoksen jälkeen:

Harvemmin kerrottu totuus etanoista (kiitos tehokkaiden painostusryhmien, jatkuvan lobbaamisen ja suuribudjettisen PR-kampanjan vuoksi), on se että ne ovat raaimmat ja verenhimoisimmat eläimet, joita maailman luonnonhistoria tuntee.

Niiden ainoa todellinen luonnollinen vihollinen on hitaus, mikä ainoana hillitsee etanoiden halua hyökätä kaiken niistä viiden metrin etäisyydellä päässeen kimppuun. Koska kasvikset ovat ainoita jotka eivät pääse ajoissa karkuun, ne joutuvat etanoiden hillitsemättömän ja täysin tarpeettoman väkivallan uhreiksi.

Väitteet siitä etteivät etanat kommunikoi, johtuu ainostaan siitä että kukaan ei ole kuulemassa, kun ne julistavat pikkuäänellään omistussuhdettaan kaikkeen näkemäänsä, tyyliin "tuo kivi. Mun narttu. Tuo putoava lehti. Mun narttuni kanssa. Tuo ohimenevä tyyppi. Jep, mun narttu."

Alkuperäinen:

Ensin kaatuu kristittyjen jumala. Sitten kaatuu hindujen jumala. Jopa ylpeiden muslimien jumala kaatuu. Sitten tuhoutuvat muut jumalat ja lopulta yksin Cthulhu hallitsee.
Ph'nglui mglw'nafh C'thulhu R'lyeh wgah'nagl fhtagn!!

Liittykää minuun kun vielä voitte ja lupaan että teidät ja vain teidät säästetään kun vuosi yksi koittaa!

Muutoksen jälkeen:

Paljastan teille nyt yhden salaisuuden blogimerkintöjen kirjoitustekniikastani.

Aloitukset ovat minulle ongelmallisia, kuten myös loppu, kaikki siinä välissä ja sivut (kyynärpäätila on minulle hyvin tärkeä asia).

Olenkin ikuisesti kiitollinen internetin blogilistoille, jotka ovat opettaneet minulle että rytmityksellä, loogisuudella, syvällisillä henkilöhahmoilla, tai edes lahjakkuudella ei ole mitään tekemistä sillä lukevatko ihmiset sinua.
Tärkeintä on se miten aloitat, ja miltä ne ensimmäiset lauseet näyttävät blogisi esittelyssä, sillä ne saavat lukijat koukkuun.

maanantai 11. toukokuuta 2009

People Management by Kafka©

Uutuus henkilöiltä, jotka toivat teille Nietzsche-kortit! Ja Nietzsche-kortit, osa II:n!

People Management by Kafka©

Tämä maailmanvalloituksen pian, ihan varmasti, aloittava uutuus on nyt ensimmäistä kertaa täällä Suomessa! Yksinkertainen, valloittava, sydäntäsärkevä, sieluamurskaava, ja ennen kaikkea tehokas! Laajojen joukkojen hallinta yhden kirjan avulla ei ole ollut näin helppoa sitten raamatun, Taisteluni-teoksen ja Maon "Punaisen kirjan" jälkeen!

Näyte esipuheesta:
"...eli jos annat miehelle kalan, hän pystyy ruokkimaan perheensä kerran. Jos opetat miehen kalastamaan, hän pystyy ruokkimaan perheensä aina. Jos asetat miehelle vuosittaisen kalastuskiintiön, hän pystyy takaamaan perheelleen suositellun fosforin ja kalaöljyn saannin terveellisen ja säännöllisen ruokavalion rajoissa. Juuri tähän People Management by Kafka on oikea opas."

Mikä People Management by Kafka© on?

Muut joukon sisäisen koheesion edistämiseen pyrkivät ohjelmat lähtevät siitä olettamuksesta, että ryhmä koostuu erilaisista yksilöistä, jotka tulee saada toimimaan yhteisen tavoitteen puolesta.
People Managent by Kafka© kuitenkin hylkää tällaisen vanhakantaisen ajattelun, ja mullistaa kaiken uudella vallankumouksellisella tyylillään!

Kun käytät People Management by Kafka©-järjestelmää, et kerro kenellekään mikä tavoite on, mutta annat kaikkien ymmärtää että jotta se saavutettaisiin, jokaisen täytyy tehdä osansa.

Miten
People Management by Kafka© toimii?

Kukaan ei tiedä siis tarkalleen miksi tekee jotain, mutta hän tietää että se liittyy jotenkin tuntemattomaan tavoitteeseen. Kaikille jotka kuuluvat
People Management by Kafka©-ryhmään tehdään hyvin selväksi, että mikäli he eivät tee osaansa, tavoitteeseen ei koskaan päästä, eikä kukaan saa tietää mikä se on.

Voiko
People Management by Kafka© olla oikeasti noin yksinkertaista?

Tässä juuri piilee People Management by Kafka
© nerokkuus: kaikille osallistujille painotetaan sitä, että jos kaikki eivät tee parastaan, tavoite ei koskaan toteudu, eikä kukaan koskaan saat tietää mikä tavoite oli. Lisäkannustimena voidaan luvata, että mikäli toistaiseksi tuntematon tavoite saavutetaan, kaikki palkitaan.

Eikö
People Management by Kafka© tule sitten kalliiksi?

Ei ollenkaan, päinvastoin. Kun salaa asettamasi tavoite saavutetaan, kerrot vain kaikille, että he tekivät hyvää työtä, olet ylpeä heistä, mutta ikävä kyllä "ne"; varjoissa korkealla toimivat, People Management by Kafka©-osallistujille tuntemattomiksi jäävät voimat eivät olleet tyytyväisiä.
Sen vuoksi tavoitetta ei saavutettu, joten sitä ei koskaan paljasteta, eikä kukaan saa mitään palkintoa.

Tämä
People Management by Kafka© kuulostaa loistavalta!

Eikä siinä vielä kaikki: voit osoittaa jotakuta summittaista henkilöä, ja syyttää häntä siitä ettei tavoitetta saavutettu. Hän ei koskaan saa tietää mistä häntä syytetään, mutta viimeistään ryhmäpaine ajaa hänet pois, ja säästät yhden ryhmäläisen verran.

Jäljellejääneille ilmoitat, että nyt kun heitä hidastanut osanen poissa, odotat että seuraavalla kerralla he nyt sitten varmasti pääsevät tavoitteeseen, jonka "ne" ovat päättäneet uusia.

Kauanko voin jatkaa
People Management by Kafka©-järjestelmällä?

Voit jatkaa niin kauan kuin sinulla riittää tekijöitä tai kunnes viimeinenkin on on muuttunut suunnattomaksi syöpäläiseksi, jonka voi lähettää vain perheensä luokse.

Älä unohda muita sarjaan kuuluvia teoksia:

- Josef K:n oma kirja (kertomus Josef K:n hassunhauskasta seikkailusta byrokratiassa, ja miten siinä sitten kävikään.)

-
Missä Kafka luuraa? (Löydätkö harmaan joukosta muita harmaamman kohdan? Tylsästä sadepäivästä muistuttuva teos perheen pienimmille.)

-
Kafka-koodi (Jossain Kafkan teoksessa on väitetysti mukana vitsi, mutta löytääkö sankarimme sen ennen vaarallisista kirjallisuudentutkijoista koostuvaa salaseuraa Opus Heitä?)

Ja pian tulossa kaikkiin mahdollisille pelikonsoleille:

Guitarhero: Kafka - kun molli on ainoa sävel mitä tarvitset!

tiistai 5. toukokuuta 2009

Väliin henkilökohtaista, osa LXXXVII

Minulla on teoria ja deitti-ilmoitettavaa. Kummasta haluatte kuulla ensin?
Ai. No joka tapauksessa kerron ensin teoriani.

Pitkäaikaisimmat ja kärsivällisimmät lukijani tuntevat loputtoman kamppailuni universumia vastaan.

Teille vasta peliin mukaan tulleille kerrottakoon että tilanne on universumin hyväksi 1000 000 000 - 1 ja tuokin yksi piste tuli säälistä.

Olen tähän asti luullut että universumi yksinkertaisesti yrittää parhaansa mukaan Guantanamoida olemassaoloni parhaansa mukaan. Luultavasti samasta syystä kuin yksityisetsivät repivät vanhoissa amerikkalaisissa leffoissa puhelinluetteloista sivuja, ja jättävät juuri sitä sivua kaipaavan soittajan pulaan.

Mitä jos universumi ei teekään tätä ilkeyttään? Mitä jos se itse asiassa yrittää auttaa minua?

Tämänhetkinen teoria on että universumi on 13,7 miljardia vuotta vanha.

Viimeaikaiset aivotutkimukset viittaavat vahvasti siihen, että ihmisaivot saavuttavat todellisen kypsyytensä vasta noin 20-vuotiaina. Vasta tuon iän jälkeen ihmisapinoilta voi odottaa edes jossain määrin älykästä toimintaa, olettaen siis että tuohon mennessä sitä ei ole tyhmyyttä...tyhmennetty.

Mitä jos universumi on siis vasta kehittymässä täyteen tietoisuuteensa, ja tällä hetkellä se vain yrittää samaa kuin me muutkin kaikilla elämämme osa-alueilla ennen 20:tä ikävuottamme eli sohimme pimeässä puolisokeina ja toivomme osuvamme oikeaan.

Seuraava kysymys luonnollisesti on miksi universumi erityisesti haluaisi minun parastani?

Tämä kuulostaa nyt itsekehulta, mutta olen pyrkinyt pitämään luonnon siistinä.

(Välikysymys: millaista energiajuomaa nykyään myydään kaupoissa, kun sen juojat eivät jaksa viedä tyhjää tölkkiä kymmenen metrin päähän roskikseen?)

Loppuajan olen toki mm. suunnitellut keskikokoisen valtion kaappaamista valtani alle luomieni geneettisesti ylivertaisten ja ennen kaikkea äänestysikäisten yli-ihmisarmeijan sotilaideni avulla, mutta universumi tuntuu arvostavan roskienkeruutani enemmän.

Tämä voi kuulostaa hullulta, mutta olen alkanut löytämään pieniä tai isoja muovipusseja aina kävelylle tai lenkille lähtiessäni, aivan kuin joku haluaisi että kerään roskia enemmän.

Itse olisin hyvin tyytyväinen elämään, jossa jännittävin asia olisi B-luokan putkien korina.

(On olemassa kolmen luokan putkien korinaa, jaoteltuna elokuvien mukaan.

A-luokan putkien korina on sitä, kun elokuvan kaksi ensimmäistä vuorolausetta ovat:
- Oi. Herra putkimies. Putkeni ovat todella kunnon hoidon tarpeessa. Toittehan isoimman työkalunne?
- Totta kai. Haluatteko nähdä sen tuolla sängyn luona?

B- luokan putkien korina on sitä, kun vuorolauseet ovat:
- Vannon, kuulostaa ihan siltä kuin tuolla putkistoissa olisi jotain elävää!
- Hahhah, älkääs nyt viitsikö. Siellä on vain jotain likaa. Antakaas kun laitan paljaan ja puolustuskyvyttömän käteni tuonne yhdistettyyn likaviemäri/jätemyllyyn.

C-luokan putkien korina on sitä kun vuorolauseet ovat:
- Hei, olet kuulema uusi etsiväpartnerini. Olen Hukka.
- Kyllä, olen uusi tässä poliisipiirissä, nimeni on Putki.

Kaikissa tapauksissa kannattaa pitää yksi käsi vapaana, joskin eri syistä.)

Universumi kuitenkin on sitä mieltä että minua ilmiselvästi pitää rohkaista kokeilemaan uusia ja ennenkokemattomia asioita. Ja se tekee sen epäkypsän 13-vuotiaan pennun innolla ja taidolla.

Ai niin, olihan minulla deitti-ilmoitettavaakin.

Kohtasin netissä naisen, joka on hauska, fiksu, pitää luonnosta, kuntoilusta, ja omaa lanteet joilla voisimme yhdessä luoda uuden ihmisrodun jossain missä Suomen ajastaan jäljellejääneet eugeniikan lait eivät sido meitä, esim. Brasiliassa, Ahvenanmaalla tai Haaparannalla.

On vaan yksi pikku mutta.

Hän asuu vähän syrjässä, tai no miten sen nyt ottaa, 280 kilometriä lähimmästä isosta kaupungista.

Joka muuten siis on Novosibirsk Venäjällä.

Lopetan roskienkeräämisen huomenna.