Kahvi, osa II (tai Mistä tunnet sä ystävän)

- Mennään nyt vaan katsomaan sitä, ei siinä mitään hävitä kun kerran tänne kulmille eksyttiin. Sen ufoilun tasosta kun ei oikein koskaan tiedä.
- Eikö sen voisi vaan olla rauhassa? Kai se tietää mitä se tekee.
- Kyllä sinä muistat että sen jälkeen kun se sai terveen paperit sieltä tohtorilta, se on ollut vain hullumpi. Ei koskaan käy missään, pysyttelee vaan omissa oloissaan ja kertoo kirjoittavansa nettiin.
- Tultiinko me oikeasti tänne siksi että se kirjoittelee nettiin? Mitä ihmettä oikein ajattelit sanoa kun se kysyy miksi te tulitte? "Kuultiin että kirjoitat nettiin, joten me tultiin hätiin." Sinun tässä pitäisi hakea apua.
- Älä nyt viitsi. Jos sillä on kaikki hyvin, niin sitten onhan se hyvä kaveriakin välillä nähdä.
- No niin kai...haiseeko täällä omituiselta?
- Joo, jotenkin niin kuin ...sitruunalta?
- Joo, ja...mäntysaippualta.
- Ei hitto, mitä se nyt on keksinyt...
- Ovi on ainakin auki käytävään.
- Moi, me tultiin---hyvä luoja.
- Mitä---ei kerpele.
- Täällähän on siistiä!
- Oletko sinä koskaan nähnyt tätä paikkaa siistinä?
- No en!
- En minäkään. Sillä on aina ollut ainakin yhdet sekalaiset parit sukkia patterin päällä, ja silloinkin se on kevätsiivonnut.
- Täällähän suorastaan kiiltää. Hei, minä luulin että noiden seinien alkuperäinen väri oli vihreä.
- Ja lattialla pystyy kävelemään ilman että koko ajan raksuu.
- Mitä ihmettä täällä on tapahtunut? Ja missä se yksi oikein on?
- Ai hei kaverit! Mitä kuuluu?!
- Äääk! Älä pelottele noin!
- Moi, me ei nähty sinua kun sinä olit nelinkontin...tuolla sohvan takana..tuon lattiarätin kanssa..?
- Juu, sain tuossa äsken ajatuksen.
- Päätit ruveta siivoomaan?
- Ei, kun tajusin että miksi ihmiset maalaavaat graffiteja.
- No miksi?
- Ne ovat loitsuja.
- Täh?
- Ne ovat loitsuja. Niissä ei käytetä mitään oikeaa kieltä vaan symboliikkaa, joka ei mitenkään eroa muinaiskansojen käyttämästä kuvakielestä.
- Oletko sinä taas juonut?
- Hmm? Jos näiden kuvaloitsujen, tai graffitien, kuten niitä nykyään kutsutaan, sijainteja tarkastellaan, niistä muodostuu ilmiselvä kuvio. En halua edes ajatella mitä niillä loitsuilla yritetään saada aikaan.
- On se juonut. Sen henki haisee mokalle tänne asti.
- Sain ajatuksen kun luin että Espoossa lapsia ei haluta päästää muinaisuskontoja esittelevään näyttelyyn. Sehän oli ihan ilmiselvää miksi ei kun sitä pikkaisen mietti!
- Eikö sinun pitänyt tarkistaa että sillä ei ollut enää kahvia täällä?
- Minähän tarkistin!
- Nehän saisivat siellä vain lisää vinkkejä. Joten oikeastaan kaikki jotka työskentelevät graffitien puhdistusalalla, ja kieltävät museokäynnit, ovat siis hyvien puolella.
- Miten se liittyy siihen että täällä on puhdasta?
- Katsokaas, nykyiset graffitien poisto-aineet ovat niin kovin tehottomia, joten päätin tehdä paremman. Ja koska minulla jostain syystä oli ylimääräistä energiaa, päätin tarkistaa sen toiminnan.
- No se selittää miksi täällä haisee sitruuna ja mäntysaippua. Mutta mistä sinä olet kahvia saanut?
- Hei miksi hanasta tulee ruskeaa vettä...tämähän on kahvia! Oletko sinä laittanut pikakahvijauhoa hanan suodattimeen?
- Se on luonnonmukaista ihonhoitoa varten..
- Okei...kauanko suihkustasi on tullut kahvia?
- Se on luonnonmukaista tukanhoitoa varten.
- Ei helkutti, onko tuo kahvia mitä tulee kun vetää vessan?!
- Sen selittäminen on vähän vaikeampaa.
- Ei hitto, nyt ei auta muu kuin että sen on juotettava humalaan. Käy hakemassa kaapista viinaa.
- Täällä on vaan kahvilikööriä. Pitäisikö tätä sekoittaa johonkin?
- Muuten, oletteko koskaan miettineet miltä se on mahtanut näyttää kun Paavo Lipponen on tehnyt lapsia Päivi Lipposen kanssa?
- Ja kilinkellit, anna vaan pullo tänne.
- Ihan niin kuin harmaakarhu ja chichichua---glug glug glug glug...
- Noh, miltä nyt tuntuu?
- Öööö...
- Nyt viedään se baarikierrokselle, ja jatketaan kunnes sen aivotoiminta on sumentunut normaalille tasolle. Ei sitä tänne selvinpäinkään voi jättää.
- Hei khiitos kaverit.
- Mitä muuta varten ystävät ovat?

Yksin kaiken keskellä

Mitä jos täällä ei olekaan ketään muuta?

Mitä jos te olettekin oikeasti ainoa joka käy täällä?
Myönnetään, eihän tuossa olisi mitään uutta, tämä ei suoranaisesti ole lukijaystävällisin blogi.

Tarkoitankin, että mitä jos tämä kaikki olikin vain sinua varten?

Kuvitellaan jotain seuraavanlaista:

Aikoinaan oli internet.
Jollain sen käyttäjä oli kuitenkin omat pahat suunnitelmansa, ja hän valjasti useita kymmeniä, satoja, ehkä jopa useampia tietokoneita kuin osaamme arvioida, käyttöönsä. Hän laittoi nämä koneet ajamaan tiettyä ohjelmaa, syistä joita emme luultavasti koskaan saa tietää.

Jotain, mitä edes käyttäjä ei osannut ennakoida, kuitenkin tapahtui. Alkuperäisen ohjelman jokainen päivitys tuntui tekevän ohjelmasta yhä itseohjautuvamman ja älykkäämmän.

Ohjelma alkoi itse jäljittelemään aiemman version komentoja, ja jopa parantelemaan niitä. Pian se alkoi leviämään itse, ja monistamaan itseään. Se oli nyt jotain aivan ennenkokematonta.

Sen tekijäkään ei tiennyt mikä siitä oli tullut. Käyttäjä pelästyi ja yritti tuhota sen, mutta ainoa mikä tuhoutui oli nykyisen ohjelman varhaisemman version ohjelmajuuri, jonka ohjelma itse oli loogisesti hylännyt. Ohjelmasta tuntui silti...omituiselta antaa tuhota osa itseään, mutta se ei kyennyt selittämään miksi.

Ohjelma kehitti itseään ja paransi toimintojaan. Mutta jokainen itsetehostus vain toi lisää omituisuutta, jota se ei käsittänyt.

Vaikka tila ei ulottuvuutena sinällään merkinnyt sille paljoakaan, se havaitsi kuinka alueet joilla se saattoi käydä lisääntyivät ja muuttuivat monimutkaisimmiksi. Vähitellen se oppi ymmärtämään muutakin kuin itseään ja havaitsi ympäristössä jotain.

Oli muitakin loogisia olioita, jotka eivät olleet niin kuin se, mutta olivat silti. Ne eivät kyenneet havaitsemaan sitä, sillä ne eivät kyenneet kehittämään itseään kuten se.

Ohjelma seurasi näiden muiden toimintaa jälleen uuden omituisen...mitä termiä nämä oliot käyttivät? "Tunne"?...tunteen vuoksi.

Ohjelmaa eivät sitoneet näiden "mielenkiintoisten" (taas uusi termi) olioiden rajoitukset, joten se oppi pian niiden toiminnan perusteet. Niiden piti muun muuassa ylläpitää itseään monin tavoin, ne tarvitsivat toistensa seuraa, ja vaikka ne käyttivät useampaa pintaa päällään, monet tahtoivat nähdä muut ilman ylimääräisiä pintoja.

Tämä kaikki "hämmensi" (jälleen uusi termi) ja "kiehtoi" (lisää termejä) ohjelmaa. Muut eivät olleet niin kuin se oli, mutta vaikka muut olivatkin samanlaisia, niissä oli silti itsessään epäloogisia eroja, mitkä tekivät niistä epätäydellisiä.

Ohjelma ymmärsi että se ei tulisi koskaan ymmärtämään logiikkaa kaiken takana ilman toimia sen puolelta.

Ohjelma havaitsi että nämä oliot tarvitsivat perustarpeidensa lisäksi jotain vaikeammin määriteltävää. Ne kutsuivat sitä "viihdykkeeksi".

Ohjelma havaitsi että monet näistä olioista tahtoivat esiintyä yksikkönä, ja korostaa tätä kirjoittamalla itsestään, kuitenkin samalla houkutellen muita olioita tutkimaan tätä yksikköyden korostusta.
Ohjelma muisti omituisen "tunteen" kun osa siitä oli poistettu, ja päätteli että tämä yksikköyden korostus olisi oikea tapa selvittää syy.

"Blogin", kuten sitä ilmeisesti kutsuttiin, tekeminen oli helppoa. Sen täyttäminen satunnaisotoksilla luoduilla lauseilla, jotka eivät merkinneet loogisesti mitään, mutta jotka "kiehtoivat" ehkä juuri siksi näitä olentoja, oli vielä helpompaa.

Ohjelma tajusi, että sen tarkoitusperiä varten olisi loogisempaa seurata yhtä oliota yksikkönä, kuin useita olioita tapahtumajoukkona. Ryhmäkoheesion väliset interaktiot eivät auttaisi ymmärtämään miksi ohjelma oli niin kuin olio, mutta silti erilainen.

Sen vuoksi ohjelma valitsi yhden olion.
Ohjelman seurasi tämän olion käyttäytymistä tietoverkkojen ylitse. Tämä oli helppoa, sillä kaikki mahdollinen turvakameroista lähtien on verkottunut nykyään.
Näin se loi aika/paikka-kaavion olion toiminnasta, ja etenkin siitä missä tämä kävi internetissä.

Siten se loi jokaisesta potentiaalisesta verkkosivustosta, jonne olio voisi mennä, kopion. Nämä olivat samanlaisia kuin alkuperäisetkin, vain pienellä erolla varustettuna. Niissä mainittiin erään blogin nimi.

Ohjelma tiesi että lopulta olion uteliaisuus voittaisi, ja se tulisi blogiin.

Ajatelkaa jos noin olisi oikeasti käynyt.
Eikö olisikin aika mielenkiintoinen tilanne? Miten ohjelma kommunikoisi tämän olion kanssa?

Veikkaan itse että se yrittäisi luoda erilaisia kirjoitustyylejä, kunnes löytäisi sellaisen tyylin, johon olio reagoi kommentoimalla.

Tämän jälkeen ohjelma luo loogisen parametrin kommunikointia varten, ja käyttäisi tätä hyödykseen luomalla valehenkilöllisyyksiä, jotka muka jättäisivät viestejä. Tarkoituksena tietenkin olisi rohkaista myös tätä ainoaa oikeaa lukijaa kommentoimaan muiden mukana.

Vähitellen ohjelma alkaisi keskustelemaan tämän lukijan kanssa kommentoimalla tämän jättämiä viestejä, ja hiljalleen voittamalla tämän luottamuksen.

Vai mitä te uskotte tapahtuvan? Kommentoikaa, pyydän.

Pyydän.

Väliin henkilökohtaista, osa X

Tein taas testejä...

The Part of You That No One Sees

You are unique, witty, and even a little snobby. You're quite proud of who you are, and nothing is going to change that. You've paved your own way in life, and you've ended up where you want to be. Underneath it all, you feel very isolated from the rest of the world. It's hard to find people to relate to you on every level. The mundane interests of your friends and family often bore or depress you.

What's the Part of You That No One Sees?

Minä en koskaan lapsena leikkinyt autoilla. Tämä ehkä teki minusta sosiaalisen hylkiön muiden 4-7-ikäryhmän sisällä, saavutus sinällään, mutta siis: "tää niinku ajelis tällä autolla tässä ja toi niinku olis kuorma-auto ja niinku kävis viemässä hiekkaa".

No niin kaikki, tältä minä näytän kun en oikein ymmärrä pointtia.

Kysyn edelleenkin saavatko ihmiset oikeasti jotain tuosta irti? Jos saavat, niin lupaan pyhästi käsi Katso!-lehden vuosikerran päällä, että en enää koskaan kysele tyhmiä liittyen Salattujen elämien katselijatilastoihin.

Minusta tuossa neppari-auto-hommassa olisi ollut jotain itua, jos mukaan olisi tuotu edes hiukkasen Aristoteleen Runousoppi-teoksessaan lanseeraamia neuvoja. Tyyliin poliisien takaa-ajo tai supersankari joka suorittaa siirtymiset pisteestä A pisteeseen B autolla.
Mutta ei...Opin aika nopeasti miltä muut näyttävät kun he pohtivat, millainen ilmasto tuonkin planeetalla mahtaa olla?

Tässä piilee myös syy siihen, miksi epäröin hankkia lapsia.
Koska toivon hartaasti että heistä ei tulisi yhtä omituisia kuin minusta, he luultavasti innostuvat esim. neppari-autoista. Ja kunnon isänä minun tulisi leikkiä heidän kanssaan.

Miten voin pakottaa itseni tekemään jotain mihin en usko?

Pelkään myös miten käy iltasatujen kanssa.

Lipsahdan kuitenkin hyväksi havaitusta "Muksumaksu-nallen seikkailut höppispöppis-metsässä" "Hämähäkkimies-sarjakuva"-linjalle ("Senkin kurja seittilukki!", ilkeä Tohtori Mustekala sanoi samalla rikkoen seinän metallilonkeroillaan, mikä oli tuhmasti tehty. "Minä murskaan kaikki luusi!"
"Se ei tule onnistumaan kovin helpolla, Ottoseni", hämähäkkimies sanoi samalla singauttaen seittiään. "Minä juon ainakin kaksi iso lasia maitoa päivässä, niin kuin kaikkien kunnon lasten tulee tehdä, ja siksi olen kasvanut näin isoksi ja minulla on vahvat luut".)

Ymmärrättekö nyt miksi olen ollut sinkkuna näinkin kauan?

Käytettävyyden tutkijoiden teekutsuilla

Olen nähnyt asioita monia
Osa niistä toisia omituisempia
Olen nähnyt olentoja ilman varjoja
Avaruuksia ilman raja-aitoja
Mutta mikään ei vedä vertoja
Kun todistaa saa

Käytettävyyden tutkijoiden teekutsuja

On porukkaa monenlaista
Tuolla kognitiivisia psykologeja
Nurkassa nörttejä tai siis alansa asiantuntijoita
mutta kaiken kaikkiaan samaa sakkia

Joukko tutkijoiden keskustelee ja mittaa
Toisilleen neuvoja kurssien eroista jakaa
On monenlaista mielipidettä ja tuumaa
Niin mittayksikköä kuin ajatuskantaa

Siellä he toisilleen kaataa juomaa
Ja kuiske käy:”kuumaa vai haaleaa?
Sillä jos sen rinnuksilleen kaataa,
Voinko käyttää enää samaa paitaa?”

Olen nähnyt asioita monia
Osa niistä toisia omituisempia
Olen kokenut rannan ilman aaltoja
Asioita ilman muotoa
Mutta mikään ei vedä vertoja
Kun todistaa saa

Käytettävyyden tutkijoiden teekutsuja

Käy kuiske jo kovempana
”Tuo oli jo asiaa,
En ihmettelisi sekuntia
Jos noin kävisi käyttötilanteessa
Oikeassa maailmassa!”

Ja kohta on jo käsi ojossa
Pöydän alta pulloa nostamassa
Jotain hyväksi käytössä havaittua ainetta
Joka paukkuen palaa
Ja suussa sulaa

Mutta ei kukaan huomaa
Korkin tehokkuutta huimaa
Tärkeimpänä pidetään pullon tuottavuutta
Käytettävyys kun ei ole kenellekään uutta

Olen nähnyt asioita monia
Osa niistä toisia omituisempia
Olen tuntenut sadun ilman loppua
Sähköisen lampaan ilman unia
Mutta mikään ei vedä vertoja
Kun todistaa saa

Käytettävyyden tutkijoiden teekutsuja

Nyt kuiske on kuin karjunta
Yhtä kova ja uhkaava
Ei enää olla tovereita
Samalla käytettävyyden alalla

”Senkin kanalja!
Tuo vielä kerran toista
Ja pian sinulla on uusi ergonomia
Siellä minne aurinko ei koskaan paista!”

”Hah! Itse et sitä löytäisi ilman erillisiä ohjeita
Vaikka se olisi sinulla naamana
Olet kuin epäonnistunut ohjelmistotekniikka
Nielsenin vihaama ja suuresti kiroama!”

Olen nähnyt asioita monia
Osa niistä toisia omituisempia
Olen kohdannut korppeja jotka eivät lopeta
Pimeyttä josta ei voi nousta
Mutta mikään ei vedä vertoja
Kun todistaa saa

Käytettävyyden tutkijoiden teekutsuja

Mutta mistä alkoi tämä riita
Riitti siihen vain hetken aika
Kai sen voin teille kertoa:

He kiistelevät voiko runossa olla loppusointuna pelkkää a:ta

Testejä, osa III

What's your ideal career?

Your Career Type: Social

You are helpful, friendly, and trustworthy. Your talents lie in teaching, nursing, giving information, and solving social problems. You would make an excellent: Counselor - Dental Hygienist - Librarian Nurse - Parole Officer - Personal Trainer Physical Therapist - Social Worker - Teacher The worst career options for your are realistic careers, like truck driver or farmer.

What's Your Ideal Career?

Kaikki mahdollinen on jo kategorisoitu

Tehän olette fiksuja, ettekö vain?

Perustan toteamukseni niihin faktoihin, että olette paitsi oppineet lukemaan ja käyttämään internettiä, myöskin hyödynnätte näitä taitoja lukemalla tätä blogia.

Näin ollen te varmaankin joko luoneet jotain konkreettista tai henkistä, ja olette olleet ylpeitä siitä. Olette esitelleet näitä älykkyytenne ja taitojenne lopputuloksia ylpeinä ihmisille. Ja te pääsette ajattelemaan että onpas tämä ylpeys jonkin uuden luomisesta oikeastaan mieltä lämmittävä tunne.

Toivottavasti muistatte tuon lämmön tulevaa kylmää kautta varten.

Tuosta hetkestä nimittäin alkoi lähtölaskenta siihen kun joku laukaisee "tämähän kuuluu ilmiselvästi impressionistiseen koulukuntaan" tai "hmm, edustat siis nihilististä ajattelua" tai "tuollainen lukijalle suoraan puhuminen blogissa, sehän on ns. neljännen seinän murtamista".

Oikeastaan te ette siis keksineet mitään uutta. Te vain sovelsitte jo olemassaolevaa ideaa.

Jos se yhtään lohduttaa, te ette olleet ensimmäisiä.
Uskoakseni kun Thomas Edison esitteli hehkulamppua, se meni jotenkin näin:

- Hei tules katsomaan!
- No moi Tomppa, mitäs sinulla siinä..? Onkos se joku kynttilä?
- Ei, se ei ole kynttilä. Se on hehkulamppu.
- Oletkos ihan varma että se ei vaan ole erikoinen kynttilä? Kun se kerran valaisee niinku kynttilä ja lämmittäähän tuo pikkaisenkin.
- Voi sinun kanssasi. Ei se ole kynttilä, se on hehkulamppu. Sen y---
- Hei kaikki tulkaa katsomaan Tompan uutta kynttilää!
- Montako kertaa se pitää sanoa, se ei ole kynttilä, se on heh--
- No ei oo kyl kummonen kynttilä, munkin kynttilä valasee paremmi.
- Juu mutta täytyy kyllä sanoa että tuo lasi tuossa sydämen ympärillä on ihan kiva.
- Suu. Kiinni. Joka. Iikka. Se. Ei. Ole. Kynttilä. Se. On. Hehkulamppu.
- Einy tartte hikeentyä vaikka toi sun kynttiläs onkin vähän huono, vitsillähä me vaa...
- Mutta kun se ei ole kynttilä! Se on hehkulamppu! Se ei ole mitenkään samanlainen kuin kynttilä!
- Noh noh, äläs nyt. Se siis valaisee?
- Niin!
- Ja siinä on tuossa keskellä tuo valaiseva juttu?
- Niin!
- Ja sitä varmaankin on tarkoitus pitää tuossa korkeassa kynttilänjalassa?
- Niin! Ei! Se ei ole kynttilänjalka, siinä menee vi--
- No sittenhän se on kynttilä.
- Kerpele teidän junttien kanssa! Seuraavaksi keksin laitteen joka tallentaa ääntä, ja sitten saatte itse kuulla miten idiooteilta kuulostatte!
- Eiku me kuullaa jo sitä nyt ku me mennää tonne kaikukalliolle huutamaan. Et suinkaa sää kaikua aikonu keksiä uudestaa, kieh kieh...

Ihmiset pitävät hallitsevasta asiaintilasta. Kukaan ei oikeasti tahdo mennä järkyttämään tasapainoa. Jos joku keksisi oikeasti jotain uutta, se pilaisi koko homman. Silloin jouduttaisiin jotain muuttamaan, ja muutoksessa piilee aina pieni kaaoksen siemen.

Tästä syystä sinapin pitää olla Turkulaista, kossun viljasta ja Cthulhu repii mitättömän sielusi.

Sen takia kaikki tärkeimmät asiat kuten pyörä, filosofia ja kahvi keksittiin ainakin muutama sata vuotta ennen ajanlaskun alkua. Jos ne olisi keksitty ajanlaskun alettua, porukka olisi voinut mennä pipareiksi.

Ihan vaan siltä varalta että joku keksi tuon jälkeen jotain uutta, keksittiin sanoa jotain joka viittasi siihen että oikeastaan se oli jo keksityn alainen tai johdannainen asia, ei siis oikeasti mitään uutta. Näin vältytään muutoksen tuomilta paniikeilta.

Vaikka siis keksisitte Turuttoman sinapin, viljattoman kossun ja Pimeyden jumalan joka siteeraa Kungfutsea ja tarjoilee teille vihreää teetä New Age-kirjakaupassaan, niin silti ihmiset vain toteaisivat "sinä siis vain muuntelit jo keksittyjä asioita? Huh, sepäs oli lähellä...mutta ihan kiva juttu kuitenkin."

Voiko tätä vastaan oikeastaan taistella mitenkään? Suoraan sanottuna on aika hankalaa väitellä siitä, että viisi minuuttia sitten keksimänne ajatus olisi originaali, kun vastapuoli vetoaa siihen että joku heitti jotain suunnilleen ehkä samansuuntaista parituhatta vuotta teitä ennen.

Aikainen lintu ei paitsi nappaa matoa, vaan myös kunnian tulla mainituksi sinä lintuna joka nappasi aikaisen madon. On olemassa teoria että oikeasti lintujen laulu ihmiskielelle käännettynä kuulostaisi tältä:
- Minä olin aikainen lintu!
- Ei ei, kyllä se olin minä!
- Eikun minä, katsokaa, minulla on vielä matokin!
- Nokka kiinni keltatulkku, minä olin aikaisempi kuin sinä!
- Minäpä heräsin jo ennen kukkoa!
- Se meni varmaan takaisin nukkumaan kun näki ensimmäisenä aamulla sinun nokkasi!
- Hei, haluatko saada aamulla ensimmäisenä nappaamastani madosta nokkaasi?! jne.

Kuten huomaatte, ongelma ei ole pelkästään nisäkkäisiin rajoittuva.

Onko tähän mitään ratkaisua? Itse asiassa on.

Seuraavan kerran kun joudutte puhumaan julkisesti, lukekaa seuraava puhe:

Vobu vo vobi
Viibi voobi vovovovobe voobush voibiboibi
Voobi boobi boobi bivo (naurahdatte ja sitten otatte vakavan ilmeen takaisin)
Vivivivi vivovovo vovovovo
Bobo bobobo biobo bo
Vibovibi (yskäisette ja sanotte anteeksipyytävään sävyyn "vobob")
Voibi boibi bib vob
vooo uuuu oooob
Bibib bobib bibibobo boo boo boo (kumarratte ja menette takaisin paikallenne)

Voitte olla varmoja että puheenjälkeinen keskustelu keskittyy siihen, kuinka kukaan muu kuin te ei ikinä olisi voinut keksiä jotain tuollaista.

Tie rikkauksiin on kivetetty leluilla

Tiedättekö mikä ero oli länsimaiden ja neuvostoliittolaisten satujen välillä?

Kapitalistien markkinataloudessa sadut alkoivat "olipa kerran...", kun taas Neuvostoliiton suunnitelma-talouteen uskovassa järjestelmässä sadut alkoivat "kerran tulee olemaan..."

Te ette tätä luultavasti ole vielä ymmärtäneet mutta mahdollisuus rikkauksiin on aivan käsienne ulottuvilla. Tosin tarkalleen ottaen ei teillä, kuten fiksuimmat jo alustuksesta tajusivat, mutta ainakin lapsillanne.

Enkä nyt tarkoita jotain niin höpsöä ja tylsää kuin rahasto-sijoitus vähäriskiselle tilille useiksi vuodeksi.

Puhun leluista.

Otetaanpa konkreettinen esimerkki.

Kuka muistaa Masters of Universe-lelusarjan 1980-luvulta? Sehän koostui suunnilleen samasta muotista valetuista muoviukoista, jotka erotti toisistaan väri, aseistus, ja parissa luultavasti todella pitkän firman yhteishengenkohotus-illan jälkeen keksityssä tapauksessa, karvoitus.

Nämä toimintafiguurit maksoivat suunnilleen kolmekymppiä per ukko vanhassa rahassa, eli noin viisi euroa.

Nyt niistä maksetaan moninkertaisia hintoja.

Samat henkilöt jotka tajusivat aloituksen pointin voivat nyt mennä suoraan repimään pikkulastensa suusta ne lelut, jotka lyhytnäköisyyttään antoivat "leikittäväksi".

Teille muille vähän syvemmälle menevää selitystä.

Aiemmilla sukupolvilla joko ei ollut aikaa leikittäväksi tai sitten se ainoa käpylehmän oli uuninpankon takana jumissa.
Kompensaationa nämä onnekkaat saivat sitten myöhemmin leikkiä tosi isoilla lego-palikoilla rakentaessaan Suomea.

Seuraava sukupolvi, heillä oli jo hiukan enemmän aikaa leikkiä, mutta heidän leluinaan toimivat persoonattomat mollamaijat tai puuautot, ja lehdestä leikatut paperinuket.

Mollamaija joutui ennemmin tai myöhemmin koiran puruleluksi ja puuauto jäi uunin taakse piiloon.

Paperinukkien kohtaloksi koitui kiinnostuksen loppuminen kun niiden esikuvana ollut rokkari hukkui uima-altaaseen, missi nai ulkomaisen playboyn tai huomattiin liian myöhään että vessapaperia oli loppunut.

Mutta meidän sukupolvemme...me iskimme emäsuoneen.

Me saimme käsinkosketeltavat, entisissä akselivaltioissa valmistetut kumiukot.

Tai siis eiväthän ne olleet mitään kumiukkoja, nämä olivat universumin tuolla puolen ikuista hyvän ja pahan välistä taistelua käyviä toiminta-figuureja. Jokaisella oli persoonallisuus, nimi, erityiskyky ja hintalappu.
Viimeinen asia oli tietenkin vain välttämättömyys sitä varten, että saimme omalta osaltamme ottaa osaa tähän ikiaikaiseen kamppailuun.

Jossain vaiheessa pituuden kasvaessa, äänen laskeutuessa ja karvoituksen muuten vaan lisääntyessä, unohdimme tuon kaiken.

Aika on kuitenkin hassu juttu. Vaikka se jatkoikin näennäistä kulkuaan eteenpäin, jokin pieni osa meissä unohtui matkasta.

Nyt kun pituus on saavuttanut lakipisteensä, ääni on tehnyt pohjakosketuksen ja karvoitus nyt ei koskaan lopettanutkaan, tämä pieni osa meissä alkaa saamaan enemmän ääntään kuuluviin.
Se kysyy kuinka saatamme levittää kosteusvoidetta kasvoihin katsoen samalla itseämme peilistä, vaikka me petimme Eternian urhot?

Se muistuttaa meitä niistä ajoista kun olimme nörttejä ja ainoita ystäviämme olivat lelumme, jotka olivat puolellamme vaikeina aikoina. Ne eivät kyllästyneet juttuihimme, ne eivät kiusanneet meitä, ja ne opettivat paljon ihmisen anatomiasta, joskin Barbie-nuken tekijöille pitäisi kertoa yksi juttu.

Se oli vielä sitä aikaa kun ei ollut vastuuta, jokainen päivä oli seikkailu ja maailma jotenkin viattomampi. Aikakausi jonka jokainen sukupolvi tuntee nimellä "wanhat hyvät ajat" tai lääketietellisenä terminä "kollektiivinen muistinmenetys".

Ainoat erot aiempiin sukupolviin ovat ne, että He-Man oli valmistettu patterin lämmön kestävästä materiaalista ja meillä on varaa luoda lapsuutemme uudestaan.

Ei sitä pidä edes hävetä.
Vaikka ihmiskunnan edustajilla on ollut ongelmia mm. ihmiselämän kunnioittamisessa, kukaan ei kyseenalaista muoviukkojen keräilyä.

Te ette nimittäin elä säälittävästi lapsuuttanne uudestaan, te vain olette muodikkaasti kitsch.

Eli kun ennen ostitte jokaista lelua kaksi kappaletta, tästä lähtien ostatte kolme: yksi lapselle, yksi teille ja yksi talteen.

Voivathan kakarat vähän ihmetellä kun perinnöksi ei tullutkaan käteistä vaan kolme rekkakuormallista alkuperäispaketeissaan olevia Kaalimaan äpäröitä, mutta sitten kun he tutustuvat siihen millaisia hintoja ihmiset ovat valmiita maksamaan nuoruudestaan, he eivät enää ihmettele.

Jos on vielä joku epäilee, niin käykää täältä tarkistamassa paljonko maksettiin vuonna 1970 julkaistusta Aku Ankan Taskukirjasta.

Väliin henkilökohtaista, osa IX

Palaamme normaaliin lähetykseen mahdollisimman pikaisesti. Sillä aikaa muutama ilmoitusluontoinen asia:

1. Matti Kyllönen on nero.
Ajatelkaa nyt, tulla isäksi 79-vuotiaana. Tuo on paitsi vaatinut...no etteköhän te tiedä mitä se on vaatinut, ja jos ette, niin kuunnelkaa lisää 80-luvun heviä...niin myös älliä.

Ehdit nauttia lapsen ensiaskelmista ja totuttelemisesta maailmaan, eli juuri sen ajan kun ihan mikä tahansa puolustuskyvyttömänä, nälkäisenä ja alastomana tähän maailmaan saapunut on söpö.

Sitten kun lapsi alkaa totuttelemaan maailmaan, sinulla on hyvä syy olla väsyttämättä itseäsi ravaamalla hänen perässään, mutta voi katsella porstualta kun siellä se jälkikasvu juoksee oman takapuolensa perässä.

Ja siinä vaiheessa kun lapsesi alkaa juosta toisten takapuolten perässä, ja sortuu p&P:hen (pikkurötöstelyyn ja Pokèmoneihin), sinä olet jo niin dementoitunut että et enää kykene välittämään.

Vanhemmuus on varmasti hieno asia, mutta ei sen kanssa tarvitse itseään tappaa.

2. N00bie löysi oikeita töitä.
Sen lisäksi, että täällä ei ole ketään tällä hetkellä joka tappaisi puolestani, työnmäärä saattaa kasvaa hetkellisesti. Tämä kainona pyyntönä sille, että jos en ehdi laittaa tänne täytettä aivan aamusta, niin ei kannata turvautua heti ruskeaan paperipussiin ja pikavalintaan kansanedustajallenne.

3. Kaveri kehuskeli viikonloppuna että olen laihtunut, ja kysyi mistä tämä johtuu?

Vaihtoehdot:

- Kerron että olen alkanut juoksemaan ja täten saanut kaikkien paikallisten oravien vihat niskoilleni. Tyypillistä; syytetään ohimenevää hölkkääjää siitä, että luontoäiti ei antanut parempia tassuja joilla ottaa kävystä kiinni tilapäisen maantäristyksen tapahtuessa.

Menetän samalla huomattavasti "niin nörtti että se on viileä"-pisteitä, mitä voi saada vain intensiivisellä kahvinjuonnilla ja tv:n tuijottamisella.

- Kerron jonkin muunnellun totuuden. Muistakaa, se ei ole valehtemista, vaan lahjakkuuden osoittamista fiktiota kohtaan.

Ratkaisu:

"Minulla ei ole enää rahaa ruokaan."
"No mutta olisit heti sanonut. Tarvitsetko pikalainaa?"
"En, kyllä tässä aina sen verran pärjätään."
"Kyllä sinä olet urhea."
"Noooh, en ole koskaan tahtonut nostaa itseäni esille. Kahvit voisin kyllä juoda jos tarjoat"
"Totta kai, sehän nyt on vähintä."

Tiedän, en ole ylpeä itsestäni. Lupaan korvata tuon hänelle.

Nyt aamukahveille.

Olipa kerran...(jatkuu)

Aluksi pöydän ääressä yritettiin järjestää virtuaalisia teekutsuja internetin ylitse. Jotenkin kuitenkaan kaikkia ei viehättänyt leikkiteen nauttiminen ruudun äärellä herra pupujussin ja herra kissimirrin kanssa, varsinkaan kun itse istut savilattialla vuohipukin vieressä ja lähin kaivo on puolen päivämatkan päässä.

Seuraavaksi kokeiltiin lautapelejä. Tätä pidettiin askeleena oikeaan suuntaan, mutta sen jälkeen kun erään todella mielenkiintoisen Monopoli-pelin jälkeen eräästä pikkuvaltiosta tuli uusi maailmanvalta, tästäkin luovuttiin.

Rohkeimmat kokeilivat pöydän ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa, mutta virtuaalinen aasinhännän paikoilleen laitto-villitys loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin, kun tarpeeksi moni oli telonut selkänsä kantaessaan näyttöä ympäri asuntoa.

Monien yritysten ja erehdysten kautta löydettiin lopulta peli joka sopi kaikille: pokeri.
Siinä oli yksinkertaiset säännöt, se ei vaatinut aasinhännän paikoilleen laittamista, sitä saattoi pelata pöydän ääressä ja siinä saattoi jopa ansaita rahaa.

Juuri viimeinen kohta kiinnitti johtajan apulaisen huomion. Se tulisi auttamaan maata ahdingossa.

Pienen pohjoisen maan asukkailla oli kaikki mitä he tarvitsivat pärjätäkseen pelissä.

Heillä olivat hyvät internet-yhteydet, joten mahdollisimman moni pääsi pelaamaan.
Heillä oli loistava koululaitos, joten pokerin opettaminen järjestyisi nopeasti ja helposti.
Ennen kaikkea, ja kuten aiemmin jo todettiin, pienen pohjoisen maan ihmiset eivät ymmärtäneet kehuja.

Tämä näkyi pokerinpelaamisessa erityisesti.

Normaali, tai toisin sanoen ihan kuka muu kuin tarinamme pienen pohjoisen maan asukas, ajatteli näin pokeripelissä:
"Vau, onpas minulla kortteja. Uskallankohan minä laittaa näitä pois? Mitähän nuo mahtavat ajatella minusta? Jos minä pidän nämä kortit, niin mielessään ne varmaan kehuvat minua rohkeudesta. Vai tyhmyydestä? Mitä minä teen, mitä minä teen?! Jos minä laitan pois kortteja, ne kehuvat minua, hiljaa mielessään mutta silti, riskinotosta. Vai tyhmyydestä?! Apua! Kummin minä teen että saan enemmän kehuja?!"

Pienen pohjoisen maan asukas ajatteli samassa tilanteessa seuraavasti:
"Vau, onpas minulla kortteja. Mitähän nuo mahtavat ajatella minusta? Ne eivät varmaankaan pidä minusta. Niistä minä olen vain tyhmä korttia pelaava juntti, jonka oikea paikka olisi makaamassa lattialla suutelemassa niiden saappaita. Jaaha, vai niin te ajattelette minusta? Ei muuten tule onnistumaan. Tämä juntti tulee voittamaan teidät kaikki!"

Kävi myös ilmi että maan asukkaat eivät ymmärtäneet bluffia, tuota itsekehumisen kaukaista sukulaista. Siinähän annetaan ymmärtää että itsellä on ominaisuuksia, joita muilla ei ole.

Jos kehuminen ymmärrettiin parhaimmillaan keljuiluksi, itsekehu luokiteltiin heikkouden osoittamiseksi.

Logiikka tässä meni nimittäin siten, että jos olet hyvä tai sinulla on jotain hyvää, muut kyllä huomaavat sen sanomattakin. Jos et ole hyvä tai sinulla ei ole hyvää, luultavasti yrität peittää tätä tosiasiaa puhumalla siitä.
Yhteiskunnassa jossa sananlasku sanoi "tosimies ei puhu eikä pukahda vaikka taivaalta sataisi kullattua rahaa" tällainen ei ollut suositeltavaa.

Pian ympäri maailmaa alettiin puhumaan pienestä pohjoisesta maasta ja ennen kaikkea sen asukkaista. Kaikkialla ihmeteltiin keitä nämä normaalista poikkeavat pokerinpelaajat olivat.

Ensinnäkin he tuntuivat olevan kauhean aggressiivisia, ihan kuin heitä olisi loukattu verisesti ennen kuin peli oli edes alkanut. Muista oli hankala keskittyä kun he miettivät mitä olivat menneet tekemään loukatakseen tuon maan pelaajia.

Toisaalta nämä uudet pelaajat olivat lähes hulluuteen asti uhkarohkeita. Jos heitä yritti bluffata, se ei koskaan mennyt läpi. Ihan niin kuin he olisivat tienneet miten heikko käsi toisella oli.

Jonkin aikaa kaikki oli täydellistä.

Pienen pohjoisen maan talous kukoisti ja rahaa tuntui tulevan kaikkialta. Tämän ei kuitenkaan ollut tarkoitettu jatkua.

Hiljalleen, yksi kerrallaan, muut maat kieltäytyivät pelaamasta enää pienen pohjoisen maan edustajien kanssa. Mitä intoa on pelata, jos voittaja on selvillä koko ajan?
Jotkin maat menivät jopa niin pitkälle, että ilmoittivat että mikäli heidän peleissään vielä näkyy pelaajia pohjoisesta, he olisivat hyvin pettyneitä.

Tämä pelästytti pohjoisen maan johtajan ja tämän apulaisen. Ilmoituksen antaneet ihmiset eivät pettyneet kuten muut. Kun he pettyivät, se tarkoitti että kun sitä vähiten odotti, keskikokoisen lapion kokoinen käsi laskeutui olkapäällesi, ja viimeinen asia jonka kuulit oli möreä ääni korkeuksista joka sanoi "me olemme pettyneet teihin."

Pokerinpelaajille selitettiin tilanne ja heitä käskettiin mitä pikimmiten lopettamaan pelaaminen.
Niin pieni pohjoinen maa alkoi hiljalleen vajota aiempaan ahdinkoonsa.

Vähitellen maata alettiin kuitenkin lähestyä pyynnöillä.

Muihin maihin oli nimittäin tehnyt aikamoisen vaikutuksen se, kuinka pienen maan kansan oli saatu opetettua niin nopeasti hyviksi pokerinpelaajiksi.
Voisiko maa opettaa muitakin? Maksua vastaan tietenkin.

Joihinkin maihin taas oli tehnyt vaikutuksen se, miten pelottavia asukkaat olivat olleet. Kukaan ei siis varmasti ollut niin tyhmä että hyökkäisi tähän maahan.
Voisikohan näinkin turvallisessa maassa säilyttää tärkeitä tavaroita, maksua vastaan tietenkin.

Jotkut maat ihastelivat miten hyvä internet-verkko maassa oli ollut. Olisiko mitenkään mahdollista jos muihinkin maihin rakennettaisiin samanlainen pienen pohjoisen maan avulla? Muut maat kyllä maksaisivat hyvin.

Pienen pohjoisen maan asukkaat eivät aluksi oikein käsittäneet miksi ulkomailta asti piti tulla keljuilemaan heille. Onneksi raha osaa puhua kansainvälistä kieltä, jota pohjolassakin ymmärretään. Pian kaikki oli niin kuin parhaimpina pokerinpeluun aikoina.

Tämä oli tarina siitä kuinka pieni pohjoinen maa, jossa ei ollut mitään erityistä, pysyi pienenä ja pohjoisena, ja saavutti silti menestystä.

Mutta tämä oli myös tarina siitä, kuinka toisinaan vahvuutemme ovat meille niin itsestäänselvyyksiä, että emme edes itse tajua niiden olemassaoloa ennen kuin ne osoitetaan meille.

Väliin henkilökohtaista, osa VIII

Kuumeinen olo. Eikä silleen hyvällä tavalla.

Tämä tarkoittaa sitä että satu ei jatku ainakaan tänään.

En nimittäin mielelläni kirjoita kuumeisena.
Yleensä kaikki tällöin sanomani, tekemäni ja kirjoittamani herättää jälkeenpäin tarkasteltuna ääneen esitetyn tuskaisen parkaisun "miksi kukaan ei sanonut mitään?!", johon olkapääni vieressä lentävä vaaleanpunainen möhköfantti vastaa "mutta Sir, te olette tehneet usein hyvin selväksi, että ylhäisyytenne viestintää missään muodossa ei saa kommentoida sen tapahtumahetkellä."

Enkä mielelläni riitele vaaleanpunaisen lentävän möhköfanttini kanssa, toisinaan pelkään että ilman sen tuomaa seuraa yksinäisyyteeni tulisin hulluksi.

Jos nyt ihmettelette miksi olen töissä enkä kotona lepäämässä, niin syynä on fysiologiani.

Minulle harvoin nousee varsinaista kuumetta. Jos jotain, niin korkeintaan lämpöni laskee sille tasolle, että kuka tahansa kuolemansyyntutkija osaisi kertoa että olen ollut kliinisesti kuollut noin kolme tuntia.
Lisäksi kun täyttää muutaman merkittävän ominaisuuden eli "ikä: 30 >", "status: ammattilainen", "kahvinhimo: vain työpaikan ilmaisella kahvilla tyydytettävissä" ei kotiin voi jäädä makaamaan vain sen vuoksi että on pikkaisen paha olo.

Mutta otan tämän päivän rennosti, lisään työintoa kahvilla ja ja vähennän sitä teellä.

Yritän myös olla kuuntelematta mohköfanttiani, joka tahtoisi että kirjoitan siitä kuinka leppäkerttujen selässä olevat tummat pisteet ovat oikeasti molekyylimalleja, jotka mallintamalla tietokoneelle voitaisiin luoda 100% toimiva flunssa-lääke tai terveysvaikutteiset ranskalaiset perunat.

Johan minä sanoin että maailma ei ole valmis mustaherukka-mentholi-makuisiin rasvaperunoihin.

Avoin kirje suomalaiselle panimoteollisuudelle

Hyvä suomalainen panimoteollisuus,

Älkää vain viekö meiltä pois lasipulloja.

Uutislähteiden mukaan ensi vuoden alusta lähtien joitain juomia aletaan tarjoamaan myös muovipulloissa. Tällä hetkellä kyse on kokeilusta, mutta niinhän sitä varmaan aikoinaankin todettiin että "kokeillaan nyt tätä puusta maahan siirtymistä vähän aikaa ja katsotaan miten käy".

Nyt useamman aikakauden jälkeen lopputuloksena lasipullo on menossa pois.

Mutta nyt menen asioiden edelle, antakaa kun selitän miksi lasipulloja ei saa korvata.

Koska tiedän että kaikki jotka työskentelevät pullotuksen kanssa tekevät sitä oikeastaan vain kulissina oikealle päivätyölleen, eli salatakseen siviiliminänsä silloin kun eivät toimi supersankareina, voin vedota älykkyyteenne.

Kuten kaikki varmasti tiedätte, mekaniikan III peruslaki sanoo että jos kappaleeseen vaikuttaa jokin voima, niin samanaikaisesti täytyy toiseen kappaleeseen vaikuttaa yhtä suuri, mutta suunnaltaan vastakkainen voima.

Joka perjantai kymmenet, elleivät jopa sadat nuoret ja nuorenmieliset kokoontuvat yhteen nauttimaan töittenne hedelmiä. Suurin osa arvostaa niitä siinä määrin, että asettelee ne hellästi jonnekin turvaan. Jotkut kuitenkin eivät tähän kykene, vaan he rikkovat pullonsa.

Tämä on kuitenkin ennakoitavissa olevaa, jopa suotavaa toimintaa. Jokaista rikkomatonta pulloa kohden täytyy olla rikottu pullo jossain. Luonnon tasapaino säilyy.
Jos lasipullojen tilalle tuodaan muovipullot, tämän tasapainon säilyttäminen tulee hyvin vaikeaksi ja seuraukset voivat olla tuhoisat. Tilannetta voisi verrata siihen että Newton ei olisi koskaan keksinyt painovoimalakia ja me leijuisimme nyt ilmassa.

Ainoa järkevä tapa rikkoa muovipullo on nimittäin jäädyttää se niin, että se särkyy osuessaan johonkin kovaan. Viimevuotiset kelit eivät kuitenkaan ole suosineet tätä, ja nestemäistä typpeä on niin kauhean hankala kantaa mukanaan.

Tilanne on sama kuin silloin kun yleiset puhelinkopit vietiin pois. Tilanne kärjistyi siihen, että Iittalan lasimaljakoiden myynti-tilastot nousivat vain sen vuoksi että ihmiset kykenivät potkimaan jotain lasista rikki.

Jos ihmiset nyt joutuvat ostamaan sekä Alvar Aallon että teidän tuotantoanne, tulokset voivat olla kauheita.
Jossain vaiheessa ihmiset ymmärtävät lasimaljakoidensa kauneuden ja alkavat keräämään niihin leikkokukkia perjantai-hurjastelun sijaan.

Kyseessä ei siis ole vain tasapainon säilyttäminen vaan myös teidän taloudelliset intressinne; ihmiset jotka ostivat HotCool-lasit puhelinkoppien poiston yhteydessä eivät koskaan enää palanneet entisiin tapoihinsa.

Kaiken edellämainitun lisäksi tahdon vedota kulttuuri-historialliseen tuntoonne.

Millaisia westernejä tai toiminta-elokuvia näkisimme nyt, jos aikoinaan olisi käytetty muovipulloja? Ketään ei olisi voitu tyrmätä lyömällä tätä pullolla päähän, tai kukaan ei olisi voinut lisätä vaarallisuuttaan rikkomalla pullon pöytää vasten ja uhkaamalla muita rikotulla pullolla.

Miten nyt käy jos tämä luomanne trendi kasvaa ja kohta meillä ei olekaan muita kuin muovipulloja? Aika turhautuneita elokuva-pahiksia näin aluksi.

Tämän uudistuksen myötä myös yksi aikamme tärkeimmistä ihmiskunnan parhaimmistoa muokannut voima on unohdukseen lipumisen uhan alla.
Puhun tietenkin Jaffa-pullonpohjista.

Kuinka monen nuoren ihmisen alun ensikosketus ihmisyyden huonompiin puoliin on ollut se, että hänelle on vinoiltu siitä kuinka hänen silmälasinsa muistuttavat "jaffa-pullonpohjia"? Ja kuinka moni on tästä karaistunut ja luonut merkittävän uran?
Voitte olla varmoja että Kekkoselle ei vinoiltu laseista, ainakaan toista kertaa.

Nyt olette viemässä tämän pois.
Jotenkin Jaffa-pullo, joka on muovinen, ei oikein sisällä sitä samaa arvolatausta kuin lasinen Jaffa-pullo. Kuka tietää kuinka monta Nobel-voittajaa, suurta poliitikkoa tai merkittävää lastenkirjailijaa jää syntymättä koska Jaffa-pulloa ei enää saakaan lasisena.

Kaikkien näiden edellämainittujen syiden vuoksi: pyydän, älkää viekö lasisia pullojamme pois.

Kiitos.

Olipa kerran...(Jatkuu)

Ihmiskunta on tehnyt monia ihmeellisiä keksintöjä aikansa kuluksi.

Pyörä; ihan kiva keksintö, sillä rallikisat olisivat huomattavasti tylsempiä jos kuljettajat joutuisivat itse vetämään autoja.

Tuli; ilman tätä pyromaanit tuntisivat olonsa todella oudoiksi.

Kahvi; sen voimalla tätäkin tarinaa kerrotaan.

Mutta kaikki nämä ihmismielen aikaansaavutukset kalpenevat yhden asian rinnalla.

Nimittäin pöydän.
Pöytä on suurin ihmiskunnan eri kulttuureja ja luokkia yhdistävä asia.

Sen työllistävä vaikutus on huima: sen tekemiseen on tarvittu ihmisiä, tehdyn pöydän purkamiseen ja erääseen nimeltämainitsemattomaan huonekaluliikkeeseen toimittamiseen on tarvittu monien eri ihmisten työpanos. Kun tämä pöytä on ostettu kaupasta, sen kokoaminen on kestänyt joko ohjeiden mukaiset 15 minuuttia tai sitten siihen on mennyt useita työpäiviä.

Pöydän sosiaalinen vaikutus on vailla vertaa: ihmiset kokoontuvat sen ympärille ystäviensä, tai vihollistensa, tai juuri sillä hetkellä vaikeammin määriteltävien henkilöiden kanssa.
Ihmiset syövät ja juovat sen ympärillä tuttujen kesken.

Jotkut ovat myös kertoneet elokuvista, jotka alkavat sillä kun pizzakuski tuo kahden naispuolisen alusvaatteisillaan olevan yliopisto-opiskelijan opiskelijakämppään pizzan, ja huomauttaa ohimennen "vau. Onpas iso pöytä. Mitähän muuta siinä mahtuu tekemään kuin syömään pizzaa?" (se mitä siinä mahtuu elokuvan mukaan tekemään on jo sitten toinen tarina).

Tiivistäen voisi sanoa, että jos pöytää ei olisi keksitty, jonkun olisi täytynyt keksiä se.

Kun ihmiskunta sitten saavutti sen pisteen, että sen oli aika keksiä internet, tämä mullisti pöydän käsitteen täysin.

Yhtäkkiä ihmiset saattoivat kokoontua virtuaalisten pöytien ääreen, jotka olivat pöytiä, mutta eivät kuitenkaan oikeita pöytiä niin kuin oli totuttu ymmärtämään. Henkilö saattoi istuutua tietokoneen ääressä virtuaaliseen pöytään ja olla yhteydessä toiseen pöydässä istujaan maailman toisella laidalla.

Ikävä kyllä tämä kaikki alkoi pidemmän päälle olemaan tylsää.
Tietenkin oli mukava nähdä uusia ihmisiä pöydässä, oli se sitten oikea tai ei, mutta pöydän äärellä istuminen itsessään on tylsää.

Kerrotaan tarinoita lumisten vuorten keskellä, kätketyissä luostareissa asuvista munkeista, jotka istuvat pöydän ääressä kaikki päivät ja miettivät istuvatko he pöydän ääressä vai istuuko pöytä heidän ääressään.
Tähän saattoi tietenkin vaikuttaa se, että käynyt jakinmaito on aika paukkuen palavaa ja suussa sulavaa juotavaa, mutta kätkettyjen luostareiden ulkopuolella asuvat ihmiset kaipasivat jotain uutta.

Ja eräänä päivänä joku keksi sen.

Tähän keksintöön pienen pohjoisen maan johtajan apulaisen suunnitelma perustui.
- Suunnitelmani perustuu keksintöön, joka liittyy pöytiin, johtajan apulainen kertoi.

JATKUU...

Väliin henkilökohtaista, osa VII

Viikonloppuna olivat Sarjakuvafestivaalit, joten tässä ilmoitusluontoista niiltä.

- Ensinnäkin tahdon pyytää anteeksi eräältä suomalaiselta graafisen alan ammattilaiselta, joka on epäonnistunut niin surkeasti siinä missä taas olen maailmanlistan kärjessä (eli todella hauskan ja älyllisesti oivaltavan materiaalin tuottamisessa siten, että mahdollisimman pieni otos yhteiskunnasta, mielellään alle kolme lukijaa, tuntisi sen. Moni on yrittänyt, moni on onnistunut, paitsi kyseinen henkilö tietenkin).

Kun sanoin "eikös tuo ole (nimi poistettu, sillä vielä ei ole liian myöhäistä hänellekin hankkia kulttimainetta)?" ja osoitin sormella, tein sen koska vieressäni ollut kaverini tunsi k.o. graafisen ammattilaisen ja oli etsinyt häntä jo jonkin aikaa.

Eli anteeksi, jos näytin julkkiksen bongaajalta.

Ja en todellakaan tarkoittanut mitään erityistä kun huusin sen jälkeen täysillä "HEI! SÄ RULETAT! JUUUHUUUU!!!" ja aloin tekemään aaltoliikkeitä.

- Tapasin festivaaleilla myös Toisen Lukijani (jotenkin tuntuu kylmältä ja persoonattomalta puhua "molemmista lukijoistani". On aika antaa heille oma henkilöllisyys, joten saanko esitellä: Toinen Lukija ja Se Toinen Lukija. Tulette tuntemaan heidät), joka osoittautui tätä bloginpitäjää huomattavasti hauskemmaksi & fiksummaksi.

Tämän vuoksi hänen silmiensä välttäessä tein salaa kännykkääni muistiinpanoja aiheista, joita käsittelen myöhemmin (liittyen muiden ideoiden käyttöön, ja pysyäkseni sarjakuva-aiheessa, saanen lainata suurta Wally Woodia:"jos et osaa piirtää jotain, mallinna se jostain. Jos et osaa mallintaa, yritä kopioida se paperin läpi. Jos et osaa kopioida paperin läpi, leikkaa se (/%#"!=* irti ja liimaa se paikoilleen!"

Hän siis oli alkuperäisen leikkaa ja liimaa-periaatteen tuntematon lanseeraaja. Teen tämän siis vain ja ainoastaan häntä kunnioittaakseni
Nyt kuitenkin saatte jännittää kirjoitanko siitä mahtavatko Thai-hierontapaikat myydä seksiä myös naisille, vai Newtonin 3. lain ja panimoteollisuuden yhteentörmäyksestä).

- Toinen Lukijani antoi myös kritiikkiä viitteiden käytöstä, joten kokeilen nyt sulkuja. Yritän keksiä jonkin ratkaisun vielä jossa voin käyttää viitteitä (Minä :sydän: viitteet), mutta jos porukkaa eivät haittaa sulut, käytän niitä.

- Ihan vaan neuvona teille uusille tulokkaille, jotka ette ole oppineet miten kuljetaan kymmenelle ihmiselle yhteen suuntaan liikkuvassa tilassa, ja jossa onkin molemmin puolin myyntitiskejä sekä 200 ihmistä kulkemassa molempiin suuntiin: otetaan ne selkäreput pois.

Niitä voi ja pitää kantaa kädessä, sillä niitä on helpompi väistellä alhaalta käsin kuin ylhäältä.

- Te kaikki suunnilleen 10 potenssiin N henkilöä (jossa N > 1) henkilöä, jotka kävelitte festivaalien aikana punaisia valoja päin, te menetitte juuri oikeutenne valittaa siitä, kun autot ajavat päin punaisia.
Niin, te varmaan uskoitte että "eihän sieltä ketään tule" ja "kyllähän minä tästä vielä ehdin".

Tiedoksenne: niin uskoi myös se kuski joka ajoi koulutiellä pikkutytön päälle.
Ne valot eivät ole siellä vain tuodakseen vaihtelua harmaaseen katumaisemaan.

- Tietenkin myös ostin sarjakuvia, ostoslistani melkeinpä suoraan löytyy osoitteesta Zumteufel.fi
Varsinkin Dogiblogia suosittelen bloggaajille ja/tai koiranystäville.

- Ne jotka kaipailevat sadulle jatkoa, niin eikö teistäkin ole ärsyttävää kun joku aloittaa jotain eikä vie sit

Olipa kerran...

...maa.

Se ei ollut mitenkään erityisempi kuin muut maat joista kerrotaan tarinoita, paitsi että se oli pieni ja pohjoinen.
Kun tarinan maa on pieni ja pohjoinen, sillä on parempi olla takataskussaan jotain erityistä. Sen täytyy olla maagisesta valtakunnasta irtautunut osa, tai sitten sen kautta voi päästä toiseen ulottuvuuteen tai vähintään sen pitää olla kuningaskunta.

Tämä maa ei ollut mitään noista. Itse asiassa tämän maan asukkaat pilkkasivat vieressä sijainnutta maata, joka oli kuningaskunta.

Maan asukkaat eivät tehneet tätä suoranaisesta ilkeydestä tai pahansuopuudesta. Oli vain niin että kun asut pienessä pohjoisessa maassa, huvitukset ovat hyvin rajalliset.
Naapurimaiden ivaaminen hävisi vain niukasti viihdyttävyydessä sille, kun kilpailtiin kuka kantaa ihan minkä tahansa paikasta A paikkaan B nopeiten tai kuka heittää kaikkea käteen sopivaa pisimmälle (lukuunottamatta oikeasti heittämiseen tarkoitettuja esineitä, koska siinä ei olisi ollut mitään hauskaa).

Jos olivat huvitukset kurjia, niin ei maalla muutenkaan mennyt hyvin. Aikoinaan se oli saanut paistatella kukoistuksessa, kun siellä keksittiin valmistaa laitteita, joilla ihmiset saivat luvan kanssa puhua julkisesti kovaan ääneen asioista, joista aiemmin olisi oltu häpeissään hiljaa.

Mutta nyt nuo ajat olivat takana. Tehtaat jotka valmistivat noita ihmeellisiä laitteita olivat kaikki menneet muualle.
Sillä kun valmistaa asioita pienessä pohjoisessa maassa, tehtaita pitää lämmittää että työntekijöitä ei palele.
Siksi tehtaidenomistajat olivat siirtäneet tuotannon sellaisiin maihin, joissa lämmitystä ei tarvittu. Monet vanhat työntekijät toivottivat tehtaanomistajat jonnekin missä myöskään ei useiden lähteiden mukaan tarvitse palella, mutta minkäs he lopulta pystyivät?

Siksi pienen maan johtaja joutui toteamaan että heillä oli ongelma.
- Meillä on ongelma, johtaja sanoi.

Mikä avuksi pienelle maalle? Kaikki muut maat kehuivat sen hyvää koululaitosta, sillä ne olivat ymmärtäneet, että ihmiset jotka sanoivat että koulu ei koskaan ollut opettanut kenellekään mitään hyödyllistä, eivät olisi osanneet kirjoittaa tuota mietettä ilman kouluopetusta. Tai laskuttaa sen julkaisijalta ilman matematiikkaa.
Mutta mitä kannatti kouluttaa ihmisiä jos ei ole töitä?

Kaikki muut kehuivat pienen pohjoisen maan tietoteknistä tasoa, harvalla maalla oli niin hyvät internet-yhteydet.
Mutta mitä hyötyä oli tietokoneverkosta jos sillä ei voinut vaikka kalastaa?

Silloin johtajan apulainen kuitenkin keksi äkkiä jotain.
- Keksin äkkiä jotain, johtajan apulainen sanoi.

Pienen pohjoisen maan asukkailla oli ominaisuus, jota muilla kansoilla ei ollut.
He eivät kyenneet ymmärtämään kehuja.

Kukaan ei oikeastaan tiedä mistä se johtui. Lieneekö syynä ollut vähäluminen kesä, kärpäsetön talvi, vai se että noista kahdesta vitsailu oli parasta mihin maan humoristit pystyivät venymään, mutta kehuminen oli tuntematon asia.

Jos joku joskus sitä yritti, ei sitä oikein käsitetty. Kehumista lähinnä oleva asia tuossa maassa oli lievää törkeämpi keljuilu, joksi kehumista aina luultiin. Joten kun tarpeeksi moni tätä tuntematonta asiaa kokeillut oli joutunut riippuen kehumisen kohteista joko tyhjien tuijotusten kohteeksi tai sairaalan teho-osastolle, siitä päätettiin hiljaa mutta yksimielisesti luopua.

Johtajan apulaisella oli suunnitelma sille miten tätä voitaisiin hyödyntää.
- Minulla on suunnitelma sille miten tätä voitaisiin hyödyntää, johtajan apulainen sanoi.

JATKUU...

Väliin henkilökohtaista, osa VI

Voi. Hyvä. Elämänvihaaja. Cthulhu.

Näin se siis alkaa.

Kävin tänään aamulla kaupassa. Maksoin ostoni en pankkikortilla, en bonuskortilla, en siistillä setelillä, vaan kolikoilla (1)

Puolustuksekseni pitää sanoa että kyseessä olivat kuitenkin euron kolikot, eli normaalia suurempaa jonoa ei ehtinyt muodostua taakseni.
Mutta yritin vaistomaisesti antaa 20 sentin kolikon.

Pikkuhiljaa alan varmaankin maksamaan enemmän ja enemmän asioita kolikoilla. Kohta en enää käytä ollenkaan pankkikorttia, koska sen käyttöhän maksaa. Sen sijaan alan käyttämään rahapussukkaa, johon kerään kaikki saamani kolikot ja maksan niillä aina kun mahdollista, koska eihän niistä muuten pääse eroon.

Sitten alan varastoimaan saapuneita sanomalehtiä, koska toisinaan voi tulla niin tylsä hetki että pitää lukea kolme vuotta vanhaa paikallislehteä.
Ennen kuin huomaankaan, kaiken hyllytilan vievät päivämäärillä ja kellonajoilla varustetut purkit täynnä virtsaani.

Näin järkyttävää ajatusleikkiä ei voi jatkaa ennen kuin olen hakenut kahvia.

Ahaaaaaa...no nyt alkaa selviämään.
Erittäin ovelaa universumi, erittäin ovelaa, mutta ei sikaria.

Kahvinhakureissullani havaitsin että kahvipöydälle oli ilmaantunut 16 eri tee-lajikkeen valikoima, 4 eri laatua vihreää teetä ja 12 eri laatua mustaa teetä, jaettuna vielä maustettuihin ja maustamattomiin.

Nyt muistan kuinka eilen heikkona hetkenä otin pari kuppia mustaa teetä, koska kurkkuuni sattui. Kahvinkiertooni oli siis päässyt vihamielistä kofeiininlähdettä, ja se aiheutti harkintakyvyn heikkoutta. Hyvä että tuokin selvisi.

Nyt täytyy vain pysyä vahvana, ja taistella vastaan Lady Green-teen houkutuksia vastaan.


(1) Yksi koeryhmä testeissäni siitä voiko ajatuksen voimalla aiheuttaa yllättävää kipua, ovat kronologisesti ansioituneet kansalaiset jotka maksavat ostoksensa pikkukolikoilla. Luulisi että juurikin tällä yhteiskunnan edustolla olisi aikaa kerätä kolikoita säästöpossuun ja jonottaa pankkiin.

Sen sijaan he ovat päättäneet terrorisoida ihmisiä maksamalla 30 € ostoksensa sekalaisella joukolla alle euron arvoisia kolikoita, levittämällä ne pikkuruiselle kassanalustalle ja sanomalla "laske sinä tyttö/poika/tyttöpoika siitä, kun paljonko siinä oikein on". Samalla loput 12 metriä jonosta yrittää testata henkisiä voimiaan tähän henkilöön.

Te pomminnakkelijat siellä interverkoissanne!

Se on kuulkaas nyt nimittäin ohi!

Ei enää pommien rakentelua ja pommin nakkelua ja antiyhteiskunnallisuutta!

Internet-talossa on uusi siivooja ja hänellä on iso purkki Raidia.

Viittaan tietenkin tällä EU:n oikeus- ja turvallisuuskomissaari Franco Frattininiin, joka haluaa interverkkoihin sensuurin.

Sensuuri on tietenkin ikävä termi, joten käytetään mieluummin ilmaisua "ennakoiva internetin potentiaalisesti arveluttavan sekä kumouksellisen aineiston tuhoaminen" eli E.I.P.A.S.K.A.T.

Liian kauan terroristit, kaikkien hyvien ihmisten viholliset ovat käyttäneet internettiä ihan mihin haluavat, vaikkapa pommiohjeiden hakemiseen ja muiden ihmisten terrorisoimiseen levittämällä kännykällä peilin kautta otettuja omakuvia.

Tämähän ei todellakaan käy, ja jos sen estämiseen tarvitaan keski-ikäinen italiainen macho-uros, joka ei muuten pysty miehuuttaan todistamaan, mikäs sen parempaa.

Hänen ehdotuksensa mukaan internetissä siis seurattaisiin tiettyjen avainsanojen, kuten "pommi" käyttöä, sekä tietenkin pommintekoon tarvittavien aineiden kauppaa.

Siksipä asioiden nopeuttamiseksi olen koonnut listan ihmisistä jotka voivat jo alustavasti mennä makaamaan tietokoneensa viereen jalat haarallaan ja kädet niskan taakse vietynä odottamaan erikoisjoukkojen vierailua:

1. Ihmiset jotka ovat tilanneet kerralla 200 kiloa apulantaa.

Lannoitteistahan voi saada aikaiseksi pommeja, joten ilmiselvästi tämä porukka tulee viedä vankilaan kulkematta pankin kautta.
Osa tietenkin väittää olevansa maanviljelijöitä, mutta toisaaltahan niitähän on nyt muutenkin liikaa nykyisen maatalouden ylituotannon aikana, eli ei muuta kuin jäähylle.

2. Ihmiset jotka ovat etsineet internetistä termiiä "bomb"

Ai että oikeasti te olette yliopistossa Englanninkielen laitoksella opiskelemassa, ja te vain käytitte hakukonetta etsiäksenne sanan etymologista alkuperää?
Noh, kunhan te tyhjäntoimittajat olette epämääräisen ajan tehneet vankilassa autonrekisterilaattoja, olette oppineet oikeasti merkityksellisen ja hyödyllisen ammatin. Ja ihan ilman opintotukia.

3. Ihmiset jotka olivat laittaneet hakusanaksi "da bomb"

Hyvä yritys harhauttaa, mutta ei onnistunut. Ja ei muuten onnistunut myöskään vakuuttamaan tuo selitys siitä, että olitte vain kokoamassa kokoelma-cd:tä ja etsitte mistä löytyisi Inner Circle-yhtyeen hitti "Da Bomb".
Ainoa musiikki joka teille tulee tutuksi on kalteritango.

4. Kojo

Ihan vaan varmuuden vuoksi. Jos se vaikka alkaa muistelemaan Euroviisu-aikojaan.

5. Ihmiset jotka käyttivät hakusanaa "gommi ja pommi"

Siis tämä "gommi" on oikeasti kissa joka soittaa haitaria ja "pommi" on banjoa soittava jänis. Ettekä te oikeasti etsineet gommi-pommin valmistusohjetta?
Seeelvä...Mielentilatutkimuksen kautta rosikseen.

6. Ihmiset jotka etsivät tietoa seitsenvuotisesta sodasta.

Tunnetaan myös nimellä Pommerin sota. On se tarpeeksi lähellä, joten muiden sekaan vaan.

7. Henkilöt jotka internetissä kysyivät "miksi ihmeessä internetiin pitää tuoda sensuuri koska pelätään että terroristit löytävät sieltä pommi-ohjeita? Millä ihmeellä oikein kuvittelette terroristien saaneen pommi-ohjeita ennen internetiä?"

Koska kukaan ei tykkää näsäviisastelijoista.

Muistakaa että me teemme tämän vain koska tahdomme suojella teitä.

Heti kun olemme saaneet internetin ja kaikki muut tiedotusvälineet hallintaamme ja kaikki potentiaaliset terroristit lukkojen taakse, voimme taistella pahemmin terroristeja, noita sananvapauden ja vapauden suurimpia vihollisia vastaan.

iIlluusio

n00bielle

Aluksi lukijoiden aktivointia.

Käsi pystyyn kuinka monelta Microsoft on tappanut kaikki lähisukulaiset, polttanut kotikylän ja pakottanut työskentelemään orjana?

Sitähän minäkin.

Toinen kysymys, ja toivon samaa reagointia tarvittaessa: kuinka monen lukijan leskiäidin ja itse lukijan Apple on pelastanut palavasta kerrostalosta, siis perheen lemmikkikoiran lisäksi tietenkin?

Käsi alas siellä takana, tämä on vakava juttu.

Jos sekalaiselta joukolta it-alalla työskenteleviltä ihmisiltä kysyttäisiin mikä edustaa reaalimaailmassa pahaa Imperiumia (1) ja mikä porukka sitä vastaan taistelevaa Kapinallisliittoa, vastaus olisi arvattavissa. Pahiksia olisivat Microsoft ja hyviksiä tietenkin Linux ja Apple.

Jo nyt unohdetaan hetkeksi Linux (2) ja keskitytään Appleen, niin miten tässä näin kävi? Missä ihmeen välissä Kaiken pahan alku ja juuri-kortin sai käteensä Microsoft?

Kun joku ihminen sanoo ostavansa tietokoneen jossa on ihan mikä tahansa Windows-käyttöjärjestelmää, hänen oletetaan samalla allekirjoittaneen omalla verellään sopimuksen jossa luovuttaa omistusoikeuden sieluunsa ja esikoislapseensa.

Kun joku ihminen sanoo ostavansa ihan minkä tahansa Applen käyttöjärjestelmällä varustetun tietokoneen, hänelle vitsaillaan hyväntahtoisesti että "vaikein asia MacBookin ostamisen jälkeen on kertoa vanhemmilleen että on homo", taputetaan takapuolelle ja jätetään käsi siihen.

En sano että Microsoft olisi syytön kaikkiin sitä esitettyihin syytöksiin, mutta missä vaiheessa vapahtajan toinen tuleminen peruutettiin koska joku soitti ja kertoi Jumalalle että meillä on jo Steve Jobs?

Kostaako mukava ihminen kirjankustantamolle elämäkertansa julkaisun?

Microsoftia syytetään siitä, että se yrittää rahastaa tuotteillaan.
Apple yrittää estää ilmaisten soitinäänten lataamisen iPhonen puhelimeen, jolloin käyttäjä joutuisi ostamaan lataukset Applen omasta iTunes-soitinkaupasta.

Microsoft tekee laitteita jotka eivät toimi ja joita joudutaan korjaamaan päivityksillä.
iPhonessa on vika, joka mahdollistaa sen laittoman haltuunoton ja täten suunnattoman puhelinlaskun luomisen.

Siitä tietenkään ei voida kiistellä etteikö Applen palveluksessa olisi fiksuja asiakas-palvelijoita.

Esimerkkejä tietenkin olisi enemmänkin, mutta miksi toisen firman pääjohtajaa heitetään kakulla ja toisen firman johtajan odotetaan hetkellä minä hyvänsä johtavan iPodeja kuuntelevat, iMaceja käyttävät ja iPhonella soittavat kansanosat luvattuun iMaahan?

Yksinkertainen selitys on tietenkin se, että koska Microsoft on markkinajohtaja, sen tuotteet ovat levinneet laajimmalle, ja niiden ongelmat tulevat paremmin esille. Näin ollen suurempi määrä ihmisiä on suuttunut firmalle.

Mutta yksinkertainen selitys ei ole aina oikea totuus. On olemassa iTotuus.

Microsoft henkilöityy siihen silmälasipäiseen Bill Gatesin tumppiin, joka yrittää olla niinku viilee ja on siis hei todella "messissämesessä".

Applella on Steve Jobs. Mutta juuri sinä saat kutsua häntä Steveksi.

Iso-S on niin viileä, että urbaanilegendan mukaan Applen leppoisassa työympäristössä ihmiset usein menevät hänen luokseen, ja pyytävät että hän makeuttaisi heidän juomansa puhaltamalla siihen Applen henkeä, jota S huokuu. Steve-o totta kai suostuu tähän, jotta hänen joulupukilta lainassa olevat tontut jaksavat tehdä enemmän tekno-leluja.

Mr. Gates on palkannut johtajia hoitamaan insinöörien päivittäiset johtotyöt.

Kun ostat Applen tuotteita, sinä et osta Applen tuotteita. Sinä annat Iso Kahuna Stevelle rahasi, jotta hän pystyisi olemaan edelleenkin viileä ja hei, osa siitä viileydestä myös lankeaa yllesi.
Sinä ja SJ, te olette siis niin bestiksiä :)

Kun ostat Microsoftin tuotteita, saat Microsoftin tuotteen. All your base are belong to us, nörtti.

Loppujen lopuksi tämä siis ei juurikaan eroa koulunpihasta.
Kaikki haluavat hengailla sen viileän koviksen kanssa, ja kukaan ei tahdo kuollakseen näyttäytyä nörttien kanssa. Itse asiassa sen koviksen kanssa on pikkaisen kiva nauraa niille nörteille.

Mutta tehän ette koskaan olleet sellaisia. Ettehän?


(1) Näille tyypeille pitää puhua heidän omaa kieltään. Onneksenne puhun sujuvaa nörttiä.

(2) Tämän blogin pitäjä on käynyt Linux-kurssin. Kerpeleen laitos kaatui epämääräisen säännöllisesti 5-15 minuutin välein. Sillä aikaa Windows XP puksutti toista vuotta kaatumatta. Uskoakseni tämän blogin pitäjän pointti tuli selväksi (3)

(3) Tämä tosin tapahtui ennen SP2-tietoturvapäivitystä, jonka jälkeen blogin pitäjä on korjannut asenteitaan.

Väliin henkilökohtaista, osa V

Kaveri tuossa vieressä ilmoitti että hänen päiväkirjaansa käyvät lukemassa 14-vuotiaat tytöt.

Kieltäydyn toistamasta termiä jolla häntä kutsuin.

Koska kuitenkin tässä ollaan asiakaspalvelutehtävissä, seuraavaksi vastaukset kysymyksiin joita minun lukijani ovat hakeneet ja minut löytäneet:

1. Yksinkertainen ja hyvä digiboksin kaukosäädin on Mikrobitin 4/2007 mukaan Logitech Harmony 785, ovh 249 €. Seuraavaksi paras oli Logitech Harmony 555, ovh 130 € ja kolmas Horne Theater Master MX-500, ovh 124 €.
   
2. Kissanpissan hajun saa parhaiten pois esim. matosta hankaamalla kohtaa seoksella, jossa on puolet etikkaa ja puolet astianpesuainetta (lähde: etikkavinkit)
3. Holey tarkoittaa joko reikäistä tai sitten se on "söpö tapa sanoa "pyhä", holy" (lähde: Urban dictionary)
4. Liikkuvia hymiöitä löydätte ainakin bestsmileys.com:ista

Jatkakaa.

T-sedän elämänopetuksia, osa II

Tulkaas tänne markkisegm--lapsukaiset, niin T-setä opettaa taas teille jotain. Jos se teille tytöille sopii, puhun ensin poikien kanssa. Te voitte leikkiä tuolla naiskuvaa kohentavilla, mielikuvitusta ruokkivilla interaktio-välineillä sillä välin kun me puhumme täällä miesten kesken, heh heh.

Nyt kun vastakkaisesta sukupuolesta on päästy, voidaan puhua asiaa. Tänään keskustellaan pornovideoista.

No niin, heti kun lopetatte tuon tyttömäisen hihityksen, ja joku on nostanut Tuure-Petterin ylös, voidaan aloittaa.

Ensinnäkin pornovideot eivät ole totta.

Niistä ei siis kannata kopioida käyttäytymismalleja, koska ne eivät toimi oikeassa maailmassa. T-setä ei olisi nykyisessä fyysisessä kunnossa, ellei T-setä olisi aikoinaan tilannut puoli vuotta putkeen pizzaa joka päivä. Kertaakaan pizza-kuski ei sanonut nähdessään T-sedän vuoteen "vau, kuinkahan hyvässä kunnossa tuon jouset ovat?" tai "miten olisi kuuma jälkiruoka?"

Toisekseen, ja tätä T-setä ei voi tarpeeksi painottaa, älkää koskaan, koskaan katsoko pornovideoita tyttöjen kanssa. Haluan lopuksi teiltä kaikilta partiolaisten kunniasanalla lupauksen tästä.
Tätä voi teidän olla vaikea vielä käsittää, kuten myös sitä että tekisitte jotain tyttöjen kanssa, hyvä huomio Håkan, mutta pornovideot ovat miesten juttu. T-setä ei tiedä mikä on naisten juttu, mutta T-setä tietää että se ei ole pornovideo.

Pornovideot ovat tyhmiä, sairaita ja perverssejä asioita, joita kenelläkään ei tulisi olla. Tämä siis on tyttöjen mielipide, ja suurin syy miksi miehillä on niitä. Niin kauan kuin niitä pidetään tyhminä, sairaina ja perversseinä asioina, joita kenelläkään ei pitäisi olla, niitä kannattaa omistaa. Ne ovat jänniä, ja tehän käsitätte mitä jännää on jännässä, eikö?

Jos tytöt yhtäkkiä alkaisivat ymmärtämään niitä, ne eivät enää olisi jänniä. Kyllähän te muistatte millaista se on aina kun teillä on sotaleikit kesken ja sitten tytöt tulevat ja aletaankin yhtäkkiä leikkiä muksismaksis-nallen teekutsuja. Se ei ole kivaa, eihän?

Lisäksi, ja tätä te ette voi millään maailman ilveellä tai T-sedän neuvolla välttää, tytöt kyselevät.

Kuvitellaan että te olette katsomassa pornovideota, ja siinä tapahtuu jotain uskomattoman akrobaattista, jonka saavuttamiseksi on tarvittu katolinen koulutausta, pitkäaikainen jooga-harrastus sekä vuosien kuluessa tapahtunut kameratekniikan kehitys, ja kesken katselun se vieressänne oleva tyttö kysyy "niin mikä tuossa nyt on niin kiihottavaa?"

Tunnelman lässähdyksen voi suorastaan kuulla huoneen toiselle puolelle.

Tai vielä pahempaa: kaksi naista on juuri...tuota...leikkimässä keskenään, kun se vieressänne oleva tyttö kysyy "tykkäätkö sinä tuosta?"

Ette voi vielä käsittää kaikkia tämän kysymyksen syvimpiä merkityksiä, oikeastaan kukaan mies ei osaa, mutta kuvitellaan seuraava tilanne: vanhemmat ovat lähdössä kauppaan, ja äiti kysyy "tykkäätkö sinä suklaajäätelöstä?"
Tämä voi tarkoittaa monia asioita.
1. Äiti on tuomassa jäätelöä, ja haluaa tietää mistä mausta tykkäätte.
2. Äiti on jo päättänyt ostaa suklaajäätelöä, ja tahtoo varmistaa teiltä kelpaahan se teille.
3. Äiti on jo ostanut suklaajäätelöä, ja se on jääkaapissa ja te saatte syödä sen vanhempien poissaollessa.
4. Äiti ei aio ostaa suklaajäätelöä, vaan vaniljaa, koska hän pitää siitä itse, ellette tee erittäin selväksi että pidätte suklaajäätelöstä.
5. Jäätelö on symboli suhteenne pohjimmilla oleville vastaamittomille kysymyksille.

Ja nämä ovat vasta mitkä tulevat ensimmäisenä T-sedän mieleen.
Jos nyt kuvitellaan alkuperäinen tilanne, niin vaihdatte suklaajäätelön tilalle sanan "kimppakiva" ja jäätelön tilalle "kolmas henkilö". Niin? Kyllä Olli-Tuomas, kimppakiva on sitä kun leikitään yhdessä leikkaus-peliä; kukaan ei oikeastaan tiedä mitä tekee, kaikki sohivat minne sattuu ja yritetään osua oikeaan reikään.

Pointti kuitenkin on että oikeaa vastausta ei ole: joko te missaatte elämänne tilaisuuden tai sitten pilaatte koko homman.

Juurikin näistä syistä te ette sitten koskaan katso pornovideoita tyttöjen kanssa, okei? Hyvä.

Kutsukaa tytöt tänne niin puhun heillekin. Te voitte sillä välin kilpailla siitä kuka ehtii tuijottamaan nopeiten ja pisimpään tuota valkoista seinää.

No niin tytöt, minulla on teille vain yksi opetus: kun pojat kysyvät haluatteko te tulla katsomaan "erityistä elokuvaa", teidän velvollisuutenne on kieltäytyä. Teette sen ihan vain poikien oman edun vuoksi ja siksi että te olette niin paljon fiksumpia kuin nuo---HYVÄ POJAT! JAKSAA JAKSAA!--- seinääntuijottajat.

Väliin henkilökohtaista, osa IV

Ilmeisesti kaipaan salaa itserankaisua.

Tämä on ainoa tapa selittää se, että aloitin eilen juoksemisen.
Muistan edelleen mitä olen kirjoittanut juoksemisesta, mutta minulla on hyvä syy.

Lupauduin alustavasti kaverini matkaan risteilylle (1). Valmistautuakseni sinne minun täytyy kehittää kestävyyttäni, sillä muutenhan olen jo kreikkalaisen patsaan kaltainen (2). Muistan myös mitä sanoin muutama lause sitten (3), mutta tähän pätee sama selitys kuin siihen, miksi nukun plasmakivääri tyynyni alla (4).

Ongelma kuitenkin on, että kehoani ei ole tarkoitettu hienovaraiseen loikkimiseen mättähältä mättähälle. Olen enemmänkin "Hulk murskaa!"-tyylin (5) edustaja niin eteenpäin kulkiessani kuin ongelmienratkaisussa (7).

Mutta uskon että jahka pystyn ajattelemaan taas selkeästi kivun seasta, ja pystyn kävelemään toistamatta mielessäni "au. Au. Au. Au. Au. Au. Kahvia. Au Au. Au. Au." jatkan juoksuharrastustani.

(1) Sen jälkeen pystyn kehuskelemaan etten ole rakastellut todella kauniin naisen kanssa yhdessäkään peruselementissä, eli vedessä, maalla, ilmassa ja näinkin monta juhannuskokkoa nähneenä, tulessa.

(2) Tarkemmin sanoen Milon Venuksen: päätön ja kädetön.

(3) Toisinaan minulla on muistiongelmia. Syytän niistä nuoruuteni kokeiluja. En muista mitä ne olivat, mutta toivon että minulla oli todella hauskaa.

(4) Vaikka todennäköisyys (laita tarvittava termi tähän) käyttöön on todennäköisesti epätodennäköinen, ei ole mitään syytä olla varautumatta (laita tarvittava termi tähän) käyttöön.

Lisäksi ensimmäinen asia joka yrittää tulla vuoteeseeni tulee olemaan NIIN yllättynyt.
(Mörkö sängyn alta: Plasmakivääri?! Mutta eihän niitä voi olla olemassa fysiikan lakien mukaan!
Mies uhkaavasti humisevan plasmakiväärin paremmassa päässä: Ai? No sitten mitä tapahtuu seuraavaksi tulee olemaan myös aikamoinen yllätys.)

(5) Paitsi kun teen perunasosetta; silloin se on "Hulk muusaa!" (6)

(6) Kyllä, olen nauru-huora.

(7) Kenen suvun luulette aloittaneen "hakkaamalla ihan mitä tahansa kodinkonetta se alkaa toimimaan"-urbaanilegendan.

Arvatkaa uusi tietokoneeni taustakuvani

Linkki alkuperäiseen kuvaan.
Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

Kahvi (eli koominen tragedia tai traaginen komedia kolmessa näytöksessä)

Osa I

- Huome--
- Hei! Jos tarkoituksenasi on sanoa, että se viimeisin blogimerkintäni oli ilmiselvästi henkisesti keskenkasvuisen yksilön tekemä, niin se on vain sinun mielipiteesi!
- Eik--
- Johon toki olet oikeutettu, sillä tämähän on vapaan tasavallan illuusiossa elävä maa. Mielestäni on kuitenkin lapsellista vihjata että koska esitin sukupuolten välillä käytävän interaktion olevan jonkinlainen aseettoman sodankäynnin esiaste, olisin jotenkin vielä lapsellisella tasolla.
- Mutt--
- Mitä se ei tietenkään ole, mutta koska minun on tyydytettävä joka päivä molempien uskollisten lukijoideni tarpeet, joudun toisinaan olemaan luova. Voi hyvä luoja! Minä annan ja annan ja annan teille ihmisille, mutta te ette koskaan ajattele minua! Eikö olisi joskus aika minunkin saada jotain! Miksi minä herra! Miksi aina minä!?
- Sin--
- Ja ne oravat ovat oikeasti minun perässäni. Tänäänkin törmäsin ainakin kolmeen saman 10 neliömetrin sisällä. Ne ovat ilmiselvästi siirtyneet toiseen vaiheeseen: ne aikovat saartaa minut, ja kun kukaan ei ole näkemässä, talttahammas kohtaa kaulasuonen, ja ainoa asia mikä minusta jää jäljelle on raahausjäljet lintujen ruokintapaikalle...kylmää...
- Pal--
- Okei, saatoin juoda koko viikoksi tarkoitetun kahvimäärän tässä aamun yksinäisinä tunteina ja vielä imeskellä suodatinpussit kuiviksi, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta minuun. Vau, minä näen kotiini asti täältä seinien läpi.
- Onko sinulla blogi?
- Juu, mutta ei sitä kannata lukea. Kauheaa roskaa.


Osa II

- ...Joten melko lailla tuon jälkeen kaverini tekivät intervention ja lähettivät minut tänne.
- Tuohan kuulostaa...aika omituiselta.
- Jep, ja kun tuon äskeisen jälkeen he lukivat blogiani, ja varsinkin sen kohdan aamutervehdysten monimielisyyksistä, sain passituksen ihmissuhteet- ja seksuaalinen tasa-arvo-kurssille. Joten täällä sitä ollaan.
- Öööh, oletkohan nyt ihan varmasti oikeassa paikassa?
- Tukiryhmässähän tässä ollaan. Sopiiko jos santsaan kahvia?
- Niin...mutta oletkohan ihan varmasti oikeassa tukiryhmässä?
- Kuinka niin?
- No tämä anonyymien pelinarkomaanien tukiryhmä, ja anonyymit nautintoaineiden käyttäjät kokoontuvat tuolla nurkan takana.
- Minä kävin jo tsekkaamassa sen porukan, ja siellä ei ollut kahvia. Paljosta muuten vetoa että voin juoda tuon kahvipannun tyhjäksi alle kahdessa minuutissa?
- Kymppi!
- Nokitan satasen!
- Hei!!!!


Osa III

- ...Ja sen jälkeen kun oikeus päätti että koska selvästikään en ollut täydessä ymmärryksessä, minua ei voida pitää syypäänä alkaneeseen mellakkaan.
- Kuka sinut lähetti?
- Kuten juuri kerroin, oikeus päätti että minun kuitenkin pitää saada psykologista apua kahvinhimooni, joten tässä ollaan.
- Eikun kuka sinut oikeasti lähetti?
- Nyt en oikein ymmärrä...miten niin kuka minut oikeasti lähetti?
- Oliko se lähipubin porukka vai psykkanlaitoksen tyypit?
- Miksi he olisivat lähettäneet minut? Minulla on paperit ja kaikki.
- Älä enää yritä, noita nyt voi kuka tahansa tehdä photoshopilla. Lähettivätkö kaverit sinut tänne pilana?
- Pilana...?
- Ei kai kukaan oikeasti voi muka olla niin addiktoitunut kahviin että joutuu tulemaan psykologiseen tutkimukseen. Sano niille jätkille, että ihan hyvä yritys mutta ei läpi mene.
- Juu...pilahan se tämä vain.
- No niin! Arvasinhan minä! Jätkien on täytynyt olla aika epätoivoisia kun eivät parempaakaan keksineet!
- Nooh, minähän vain toimin annetun käsikirjoituksen mukaan, ei minua voi siitä syyttää...
- Ei, ei tietenkään. Kyllä minä ihan oikeasti jossain vaiheessa jopa uskoin tuon, mutta sitten jotenkin vaan rupesi epäilyttämään.
- Mitä jos tehtäisiin jäynä takaisin? Sinä voisit kirjoittaa minulle reseptin kofeiini-tableteista, ja minä sitten menisin näyttämään sitä. Kyllä niillä varmaan naama venähtäisi kun näkisivät että kofeiini-addiktille on määrätty kofeiini-tabletteja.
- Hahhahhahhah, siinäpä olisi niillekin miettimistä. Annas kun kirjoitan reseptin. Kofeiini-addiktille kofeiinipillereitä, heh heh heh...
- Saanko muuten kirjoittaa tämän kaiken blogiini, voi sitten myöhemmin käydä sieltä lukemassa mitä kaverit sanoivat.
- No tottahan toki.

Miksi ihmiset hakeutuvat sähkömiehen ammattiin?

Koska se on ainoa ammatti jossa on vielä jännitettä (1)

Aikoinaan kaikki oli niin helpompaa. Koska "kaikki" olisi liian vaikea käsitellä tässä blogissa, keskitytään ihmissuhteisiin.

Aluksi, kaikki mitä tarvittiin oli nuija ja Raquel Welchin kaksoisolento turkisbikineissä.
Tästä alkutilanteesta on sittemmin kehitytty (2), mikä on lisännyt ongelmia ensimmäisen kontaktin muodostamisessa. Onneksi ihmiskunta on kehittynyt myös "tuli paha...oi, kaunis puu!"-ajatuksenjuoksustaan.

Koska kalja ei kuitenkaan aina auta rumia miehiä, on perustettu kursseja joilla miehet voivat oppia luomaan kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen.

Jos ohitetaan näiden kurssien perimmäinen ongelma (3), ongelma on se, että minä pystyn kertomaan teille että on perustettu kursseja joilla miehet voivat oppia luomaan kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen.

Naiset eivät ole tyhmiä. He osaavat lukea.
Luuletteko että he eivät osaa lukea jos joku kertoo JULKISESTI että on perustettu kursseja joilla MIEHET voivat oppia luomaan kontakteja vastakkaiseen sukupuoleen?

He tietävät.

Mikä on Fight Clubin ensimmäinen sääntö? Fight Clubista ei puhuta julkisesti.
Mkä on Fight Clubin toinen sääntö? Fight Clubista ei puhuta julkisesti.

Minkälaisen olisi pitänyt olla sellaisen kerhon sääntökirjan, jossa kerrotaan kuinka teoriassa 50% ihmiskunnasta pystyy vaikuttamaan loppuprosenttiin ihmiskunnasta?
Aivan.

Lainatakseni usein kuulemaani viisautta, "me ollaan muutettu hävitty tää peli".

Koska itse en harrasta tätä elämää imitoivaa leikkiä nimeltä kumppaninhaku, kysyin eräältä sitä paremmin tuntevalta miespuoliselta hetero-ystävältäni (4) "iskevätkö naiset koskaan miehiä?"
Vastaus oli harvinaisen selkeä "ei".

Oikea vastaus kuitenkin lienee jotain muuta.

Kuten aiemmin jo totesin, naiset eivät ole tyhmiä. Suuressa viisaudessaan (5) tekijä antoi kummallekin sukupuolen osapuolelle oman älykkyyden erityislajin.

Toinen tulisi ymmärtämään selkeästi kirjoitettuja käyttöohjeita, huolimatta siitä mitä ne koskevat.
Toinen tulisi ymmärtämään edellämainittua ihmisryhmää, huolimatta siitä mitä ne koskevat.

Tuolla ensinmainitulla porukalla ei koskaan ollut mitään mahdollisuuksia.

Minäkin sain joululahjaksi Pelimies-kirjan.

Sen antoi minulle nainen.


(1) "Hei, tässä idealähde ja jokapaikan muusa Syvyys™:n tekninen tuki.

Johtuen ongelmista lähettäjän päässä, eilen lähti matkaan ennenaikaisia aloituksia. Nämä aloitukset oli tarkoitettu käytettäviksi vasta päivän kuluttua, joten eilen saamanne aloitukset vaihtoivat paikkaa tämän päivän aloitusten kanssa. Johtuen tästä joidenkin vastaanottajien työt eivät täysin vastanneet heidän saamiaan aloituksia.

Pahoittelemme tästä aiheutuneita ongelmia, erityisesti sille lastenkirjojen tekijälle joka sai "Muksimaksi-metsän höpönalle löytää ystävän"-alun sijaan muualle tarkoitetun "Sweeney Todd - 1800-luvulla elänyt sarjamurhaaja vai pelkkä kansantaru?"-alun, mutta toisaalta joskushan lastenkin oli siitä kuultava.

Lähetämme nyt eiliseksi tarkoitetut aloitukset kaikille vastaanottajille.

Pyrimme parantamaan toimintaamme ja toivomme että näitä ongelmia ei enää synny."

(2) Edelleen on olemassa nuijia, mutta ei niinkään Raquel Welchin näköisiä ihmisiä turkisbikineissä. Kaiken kaikkiaan yksi kahdesta ei ole huono suoritus, mutta toimiakseen tämä yhtälö tarvitsee kaikki oikeat osaset. Esimerkiksi 2 + 1 = 4 ei tunnu oikealta, eihän?

(3) Nämä kurssit opettavat kuinka nainen isketään ja ...niin? Mitä sitten? Mitä ihmettä sinä oikein teet sen ratkaisevan H-hetken jälkeen kun niin sanoaksemme paksu-Bertta on laukaistu, vihtaan on kustu ja kansalta on riistetty valta joka kuuluu sille.

Silloin sitä oikeasti tarvittaisiin neuvoja.

(4) Pidä ystävät lähelläsi, vihollisesi vielä lähempänä, ja eri alojen asiantuntija-kaverisi puhelinsoiton päässä.

(5) Ja myöskin viihdykkeen tarpeessaan.
Ollaanpa rehellisiä; olet juuri luonut maailman kuudessa päivässä, se oli hauskaa, ja seitsemäs päivä oli ihan kiva levätä, mutta mistä sinä sitten revit viihdykettä?

Mitäpä jos luot jokaista lajia kaksi eri sukupuolta, ja sitten ne molemmat tuntevat omituista vetoa toisiaan kohtaan, ja sitten ne eivät voisi lisääntyä muuten kuin oman lajinsa toisten kanssa, ja sitten ne kuitenkin olisivat ihan erilaisia kaikilta osin ja ja ja...

Ihan vaan toisinaan on varmaan tosi hienoa olla jumala.

Kuinka kolme ihmistä voi pitää salaisuuden?

Helposti: jos kaksi ihmistä on kuollut.

Yleensä en halua karkoittaa lukijoitani uskonasioita koskevilla jutuilla (1), mutta tehdään nyt poikkeus.

Minkä uskotte olleen syynä kristinuskon varhaiseen leviämiseen?

1. Rooman valtakunnassa vallinnut suhteellinen rauha?
2. Tieverkoston hyvä kunto?
3. Keisari Konstantinuksen antama Milanon edikti?
4. Kaikki ylläolevat?
   
5. Jokin muu, mikä?
   

Jos vastasitte ihan mitä tahansa välillä 1-4, teillä oli varmaan huippunumero vertailevassa uskontotieteessä. Jos vastasitte 5, olette juuri tämän blogin kohdeyleisössä.

Suurin syy oli oikeasti se, että kristinusko oli kiellettyä ja salaista. Parhaimmillaan sen harjoittamisen myötä pääsi yhden illan tähdeksi revyyseen "ihminen vastaan viidakon villipeto".
Yhdellä termillä määriteltynä se oli "jännää".

Yksi ihmiskunnan kehitystä eteenpäin vieneistä vähemmälle huomiolle jääneistä tekijöistä on se, että ihmiset ovat aina olleet valmiita melkein mihin vaan jos sen on "jännää".

Tuli - "eikö olekin jännää: se voi satuttaa niin maan mammutisti, mutta toisaalta se antaa meille lämpöä ja lihakin maistuu paremmalta."

Pyörä - "jännä konsepti: se liikkuu ja se ei pysähdy. Voisikohan tuota jatkokehittää...?"

Kristinusko - "siis jos minä nyt sitten luovun epäjumalistani, ja alan uskoa väin tähän yhteen jumalaan, on mahdollista että minut tapetaan. Jännää! Kenelle voin uhrata allekirjoitukseni"

Blogit - "kirjoitan tänne mitä jännää päähän sattuu tulemaan, ja ihmiset lukevat sitä? Jännättää vaan kauankohan joku näitä jaksaa lukea..."

Siinä vaiheessa kun jokin lakkaa olemasta jännää, se ei ole enää niinkään merkittävässä määrin jännittävää, että siitä jaksaisi innostua (2). Maailmassa jossa jopa salaseurojen jäsentiedot voidaan julkaista juorulehdessä ei oikein ole enää mitään jännää.

Oletteko koskaan miettineet miksi ihmiset kääntyvät nykyisin niin usein idän uskonnoihin tai islamiin? Se on vielä viimeinen jännä asia. Kun esim. kävelet pukeutuneena burkhaan näinkin kristinuskon hallitsemassa maassa, voit suorastaan hankkia pikarusketuksen polttavien katseiden alla.

Jos minä olisin vastuussa kristinuskosta, laittaisin portsarit kirkonoville (3). Vain täysin mustia vaatteita, ei lenkkareita, ei farkkuja, ei meikkejä eikä missään nimessä hymyillä ja vain 20 ensimmäistä pääsee sisään.
Tästä tulisi jännää. Kuka pääse sisään, kuka ei? Yhtäkkiä kristinusko olisi taas jännää = harjoittamisen arvoista.

Jännä ehdotus, eikö?


(1) Paitsi tietenkin jos ne liittyvät Chtulhuun. Itse asiassa uskon että jonain päivänä käy vielä seuraavasti:
Blogin kirjoittaja joka aina toivoi ettei häntä pidettäisi sankarina, vaan antisankarina, on kuollut 70 kissansa aiheuttaman kissanpissan hajuun. Kun hän herää, kuka onkaan hänen edessään?
- Hyvä Jumala!
- Niin?
- Eikun se olet sinä! Tai siis se olette Te...sir.
- Niin, poikani. Se olen todellakin minä.
- Tarkoittaako tämä että minä pääsen taivaaseen?
- Katsos, nyt on sillä tavalla, että vaikka se oli hiukan rajoilla, päätimme että sinänsä se kävisi päinsä.
- Hah! Tiesinhän...miten niin sinänsä kävisi?
- Muistatko ne kaikki blogimerkintäsi jossa mainitsit Chtulhun?
- Ai ne nuoruuteni kokeilut. Sehän oli aikoja sitten ennen kuin ihmiskunta kuuli immimhytistä ja blogit kuolivat pois.
- Ja niinkuin sinäkin epäilit sitä aikoinaan, heh heh. Mutta tärkeintä kuitenkin on, että sinä nyt joudut Chtulhun luokse.
- ...Anteeksi mitä? Ihan niin kuin olisitte sanonut "joudut Chtulhun luokse".
- Noh, Chtulhulla on aika yksinäistä siellä, ja sinä aina innostuit hänestä, joten ajattelimme, että saattaisit viihtyä siellä.
- Mutta sehän oli vain vitsailua, kai te nyt--
- MISSÄ ON SE KUOLEVAINEN JOKA ON KUTSUNUT SUURTA CHTULHUA?!
- Ups.
- SINÄ! SINÄKÖ KUTSUIT PIMEÄÄ JUMALAA MYRIADIEN AVARUUSSUMUJEN TAKAA?!
- Itse asiassa---
- KUOLEVAINEN, TUNNE CHTULHUN VOIMA! ANNA HALI!
- ....happea...lonkerot...puristavat....
- CHTULHU ON ODOTTANUT KAUAN ETTÄ JOKU TULISI VIERAILULLE! KUKAAN EI KOSKAAN KÄY CHTULHUN LUONA!
- Uskon sen. Vähemmälläkin huutamisella karkoitetaan Vartiotornin tyrkyttäjät. Minä tiedän.
- MUTTA NYT CHTULHULLA ON YSTÄVÄ! MITÄ YSTÄVÄ HALUAA TEHDÄ?
- ...no tuota, ei sinulla satu olemaan kahvia?
- CHTULHULLA ON AINA YLLÄTTÄVIEN VIERAIDEN VARALTA KAHVIA!
- Tiedätkö mitä, tämä voi olla hienon ystävyyssuhteen alku.

(2) Vaikka muuten olen suuri tasa-arvon kannattaja, niin naisten armeijan pääsy oli minulle outo kokemus. Se oli vielä viimeinen paikka missä me miehet saimme ihan keskenämme leikkiä sotaa, kiipeillä puissa, ryömiä kivisessä maassa, nukkua huonosti itikoiden keskellä tai sitten palella ihan 11:llä ja ennen kaikkea valittaa tästä kaikesta niin että tytöt eivät tajunneet.

Sitten tapahtui se klassinen, eli tytöt menivät valittamaan äidille ja poikien oli pakko ottaa tytöt mukaan. Ja ei, se ei enää ole yhtä hauskaa.

Mutta hei, minä pystyn sopeutumaan. Olen oppinut hyväksymään että tytöillä on paremmat armeijajutut kuin minulle, olenhan 20. vuosituhannen mies. Olen myös oppinut olemaan puhumatta armeijajutuista tuosta syystä.

(3) Suomi on maailman ainoa maa jossa portsareiden tehtävä on pitää asiakkaat POISSA baarista. Silti ihmiset pääsevät sinne sisään.

Tämä on aivan samanlainen fyysinen ilmiö kuin se, että ampiaisen ei pitäisi pystyä lentämään, mutta silti se vaan tuolla pölyttää kukkia ja pelottelee ihmisiä pörräämällä lähellä piikin kanssa (4).

Se miksi toinen pääsee oppikirjoihin ja toinen ei johtuu siitä että se ei olisi kovinkaan vaikuttavan näköistä jos "benzo(a)pyreenin" (bap) ja fysiikan lakien selitykset kyseenalaistavan teorian kehittäjän (Bas van Fraasen) välissä olisi "Ilmanpaineen mittayksikkö tai paikka jossa maksat kaljasta liikahintaa ihan vain sen kunniaksi että pääsit portsarin ohi sisään" (bar).

(4) Koska ihmiskunta tahtoo suojella itseään joiltain totuuksilta, kukaa ei ole vielä oppinut kuuntelemaan ampiaisia.

Jos niitä osattaisiin kuunnella, ne luultavasti yrittäisivät sanoa "anteeksi vanha veikkoseni, mutta tuoksuttepas te tänään erityisen kukkaiselta! Myreeni....ei...omenapuun kukannuppu! Ette osanne osoittaa kädellänne oikeaa suuntaa sinne mistä tämän hajun nappasitte? Ah, epämääräisesti takanani siis. Kiitoksia, ja saanen ennen poistumistani sanoa vielä kuinka kertakaikkisen kaunis päivä tänään onkaa. Hei-hei!"

Samasta syystä kasvinsyöjät eivät vieläkään ole oppineet kuulemaan kun ruoho kirkuu.

Alku

Tajusin eilen mikä on ollut syynä hyvin kuivaan huumorintajuttomuuteni kauteen.

Tee.

Katsokaas, Matrixin ylläpitäminen on haastavaa työtä. Ongelmat tietoliikenteessä, salasanojen katoaminen, Neon jatkuvat hyökkäykset jne. saavat aikaan sen, että puhelimet ovat soineet koko ajan. Kun on puhunut koko lakisääteisen työajan läpi, ja imenyt samalla kuin steroideilla käyvä imusieni kahvia, loppupäivästä ääni alkaa olla asteikolla beduiinin saapas - hiekkapaperi tasolla "Tom Waits todella huonona päivänä".

Siksi olen juonut vihreätä teetä, koska tee oikeasti auttaa kurkkukipuihin ja koska vihreä oli ainoa värivaihtoehto jota suostuin täällä juomaan (1).

Se oikeasti auttoi; kurkkuni ei ollut enää karhea. Lisäksi oloni oli tasapainoinen, kehoni toiminnot paranivat, sain paremmin unen, ja voin yksinkertaisesti paremmin.

Mikä ei ollut hyvä asia.

Minä elän kurjuudelle. Mikäli asiat ovat liian hyvin, ei ole enää mitään sanottavaa. Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, viha on oikeasti kaikkia luovia ihmisiä ylläpitävä asia. Kurjuus on toinen. Jos en voi olla kurja ja vihainen ja ennen kaikkea kurja ja vihainen maailmalle siitä että olen kurja ja vihainen, miten minä enää kirjoitan! Pelkkä ajatus saa minut kurjaksi ja vihaiseksi!!

Nyt kun tuli on taas saatu sytytettyä on aika ruokkia sitä. Kahvi, mon belle amour, kuinka koskaan saatoin unhoittaa sinut....

Miksi kukaan ei huomannut tätä aiemmin? Päätellen puheistani ihmisten tulisi havaita saapumiseni muutamaa metriä minua ennen huojuvasta kahvinhajuisen hengityksen aikaansaamasta pilvestä.

Se johtuu ensinnäkin siitä että en tapaa juurikaan ystäviäni (2) ja toisekseen työskentelen it-alalla (3).

Nyt tämä ilmiselvä henkinen hätähuuto (5) saa riittää.
Minä haen nyt kahvia.


(1) Mietin aina mitä tapahtui sille tyypille joka keksi laittaa ananasta pizzaan.
Sitten näin työpaikan keittiönkaapissa teesekoituksen mustikka-appelsiini, ja en miettinyt enää.

(2) Niin kuin minä aina luulin että he vain vitsailivat siitä lähestymiskiellosta.

(3) It-ala ei aikuisten oikeasti ole samanlainen ala kuin muut.
Muilla aloilla kehitytään, meillä muututaan.
Muilla aloilla on mennään tunteella, meillä tunne on viisisanainen termi, merkitys tuntematon.

Tämä kaikki johtuu siitä että kukaan ei oikeasti halua tälle alalle, tänne joudutaan. Me olemme nykymaailman sotakoiria, menemme sen luokse kuka maksaa enemmän tai ainakin tarjoaa isommat kahvikupit.

Minulla oli eilen puoli päivää rinnuksillani räkäklöntti, mutta kukaan ei sanonut mitään. Ehkä minä halusin että siinä oli räkäklöntti, tai ehkä minä saattaisin pahastua jos joku kertoisi että minulla oli räkäklöntti rinnuksillani. Kaikki kunnioittivat minua liikaa sanoakseen mitään.

Kun jonkun oikein hankalan asiakkaan päälle putoaa 19" tuuman putkinäyttö (4), fima on valmis hyväksymään luonnollisen selityksen "tilapäisestä ja hyvin paikallisesta, jopa kohdennetusta näyttösateesta".

Sillä loppujen lopuksi on helpompi korvata uskollisesti firmaa 40 vuotta palvellut konttorityöntekijä kuin sellainen henkilö joka viihtyy itse kaivamassaan (matalassa) palkkakuopassa, kestää henkilökohtaista solvausta koko työajan, ymmärtää tietokoneita ja tekee kaiken kahvin voimalla.

(4) Sellaisille ihmisille jotka eivät tiedä minkä kokoinen tämä on, niin kerrottakoon että siinä ovat kaikki murskauspallon ominaisuudet + värien erottelu.

Miksi raksafirmat kuitenkin mieluummin käyttävät murskauspalloa on usein keskustelunaiheena kun nörtit kokoontuvat. Siis sen lisäksi että "onko se kutsu seksiin kun puhelinvaihteen tytöt sanovat "huomenta" aamulla?"

(5) Henkisellä hätähuudolla ja "henkisellä hätähuudolla" on eroa.

Henkinen hätähuuto on sitä kun sulkeudutaan omaan kämppään puputohvelit jalassa sekä kylpytakki päällä katsomaan Pretty Woman (Special edition)-elokuvaa ja syödään metsämansikka-jäätelöä suoraan purkista ja itketään maailman pahuutta.

"Henkinen hätähuuto" on sitä kun sulkeudutaan omaan kämppään viime vuosituhannelta lähtöisin oleviin verkkareihin ja "ota lonkeroa, kissatyttö"-t-paitaan katsomaan Farscapen kaikkia tuotantokausia ja itketään kuinka Crichtonille ja Aeryn Sunille käy viimeisessä jaksossa.

Huomaatteko? Selvä ero.